maanantai 14. huhtikuuta 2014

Heinkel 112

Suomi oli kiinnostunut ostamaan myös saksasta uusia moderneita hävittäjäkoneita, joita Saksa kuitenkin kieltäytyi myymästä Suomelle Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä, mutta tarjosi sen sijaan vuonna 1938 Suomen ilmavoimille He 112:sta.

Suomi näytti olevan toinen potentiaalinen asiakas. Tammikuussa 1938 koelentäjät lähetetttiin saksaan kokeilemaan uusia konetyyppejä ja oppeja lento taktiikoista.
Lentäjiä oli ollut aikaisemmin 1930 - 1937 monilla samanlaisilla matkoilla Ranskassa ja saaneet hyvän vastaan oton ja kokemukset ranskan tehokkaimmassa yksikössä.
                  
Käynti Heinkel'in tehtaalla vahvisti uskoa hyvään laatuun ja suunnitteluun jota lisäsi Heinkel 112 konella saadut lentokokemukset joita pidettiin parhaina siihen asti.
Toukokuussa heinkel lähetti yhden 112 B koneen ja esittely ja koelento toimintaan viikon ajaksi. 
Oli selvää että lentäjät ihastuivat nopeaan, tehokkaaseen koneeseen
jollaista suomessa ei vielä ollut aikaisemmin nähty.

Konetta lennettiin ja huomattiin ettei sen kaarto lento ominaisuudet eivä olleet niin hyvät kuin olisi toivottu, kokeilu ketterriä kaksitasoisia Camecock koneita vastaan
näytti tämän seikan kaartotaistelussa. Toisaalta koneen tykkiaseistus oli siekka joka osoittais tehokkuutensa pommikoneita vastaan. 

Ilmavoimien johtohenkilöt paheksuivat hintaa ja koneen kenttäominaisuuksia, joista
eräs ratkaiseva seikka oli hyvin pieni kannuspyörä joka märällä nurmikko kentällä
käännösvaihessa upposi maahan ja kone jouduttiin työntämään ja vetämään kovalle
maalle (koeaika sattui sellaiselle viikolle kun satoi hyvin paljon maaperä oli pehmeä).
                    
Suomessa ei tuohon aikaan ollut yhtään päällystettyä sotilas kenttää, joilla konetta olisi ilmavoimien johdon mielestä voitu käyttää. Näin asia oli myös monessa
muussa maassa, ja kotimassa olevissa koneissa tämä oli huomattu jo aikaisemmin, joten takapyörän vaihtaminen ei olis ollut suuri este.

Toisena esteenä Ilmavoimien Johto piti avo-ohjaamoa, joka oli hyvin yleinen monen
koneen ohjaamona, kuten myöhemmin Fiat 50 bis, tai Polikarpov I-16 koneissa oli.
Kuitenkin koneet jotka myöhemmin valmistuivat varustetiin hyvällä umpi ohjamolla.

Kolmas este oli hinta johon Ilmavoimien johto huomion myös kiinnitti, kun konetta 
verrattiin Fokker D.XXI koneiden hankitaan ja ehtoihin. Fokker etuna pidettiin vielä
moottorien valmistusta, joka oli sama kuin Blenheimissä käytetyt moottorit.

Huolimatta useiden hävittäjä lentäjien mielipiteistä ja vastalauseista palautettiin kone takaisin saksaan. Suomen ilmavoimien johdossa ei ollut yhtään hävittäjäkoneista kokemusta saanutta upseeriaTästä syystä kovin moni juuri koulusta saapunut hävittäjälentäjä törmäsi esimiesten koulukunnan asenteisiin ja ennakkoluuloihin.
                   
Saksa oli valmis myymään suomelle heti 50 kpl Heinkel 112B lentokonetta.
Ilmavoimien komentaja ei kuitenkaan tähän kauppaan (edelleenkään) suostunut.

Juuri näiden esimiesten uskomus pommikoneiden teho verrattuna hävittäjäkone, 
saivat aikaan päätöksen hankkia suomen ilmavoimille Blenheim pommikoneita,
hävittäjä koneiden sijaan.

Hävittäjä koneiden päällikkö ei kannattanut Blenheim koneiden hankkimista, syynä koneiden hitaus hävittäjäkoneisiin verrattuna, myös pommikuormaa liian pienenä.
Hän yritti saada lisää varoja hävittäjä koneiden hankintaan, mutta epäonnistui, vaikka perusteli kantaansa sillä seikalla että hävittäjien hankinta on pommikoneita tärkeämpi
koska aikomuksena on saavuttaa ja saada ilmaherruus mikäli sota syttyy, (1938).

                   
Näkökanta perusteltiin yleisellä 1930 luvun tiedolla ettei pommikoneiden aseistusta saada riittävän tehokasta torjumaan silloin käytössä olevia uusia hävittäjä koneita.

Tätä näkökantaa tuki myös espanjan sisällis-sodasta saadut tiedot ja kokemukset kun Espanajan sisälisota osoitti hävittäkoneiden edut, pommikoneisiin verraten ja osoitti
pienen hävittäjä ryhmän tehokkuuden niitä käytettäessä pommikoneita vastaan.

                   
Miehistö: 1 
Pituus: 9,22 m (30 ft 11 7/8 in) 
Kärkiväli: 9,09 m (29 ft 9 ¾) 
Korkeus: 3,82 m (12 ft 6 ¾) 
Siiven pinta-ala: 17 m² (183 ft ²) 
Tyhjäpaino: 1617 kg (3565 lb) 
Max. lentoonlähtöpaino: 2248 kg (4957 lb) 
Moottori: 1 × Junkers Jumo 210 Ga nestejäähdytteinen ylösalaisin V12, 522 kW (700 hv)  
Huippunopeus: 510 km / h (317 mph) 
Toiminta matka: 1150 km (715 mi) 
Palvelu katto: 9500 m (31200 ft) 
Siipikuormitus: 132 kg / m² (27,1 lb / ft ²) 
Aseistus 2 × 7,92 mm (0,312 in) MG 17 / 500 RPG,  moottorisuojuksen sivut, 2 × 20 mm MG FF tykkiä 60 RPG, siivet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.