Follad Gnat

Folland Gnat on Folland-lentokonetehtaan pääsuunnittelijan Edward Petter 1950-luvun alussa suunnittelema kevyt hävittäjälentokone.

Folland Gnat F.1 on yksipaikkainen kokometallinen torjuntahävittäjä (interceptor), joka kehittyi Folland Fo141 -suunnitelmasta. Koneen ensilento tapahtui 18. heinäkuuta 1955. Englannin ilmailuministeriö rahoitti koneen suunnittelua tilaamalla kuusi konetta. Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien hävittäjäksi valittiin Hawker Hunter. 

Gnat oli vain vientituote, halpa eikä Naton koneita suorituskyvyllään uhkaava. Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat ei koskaan ottanut sitä käyttöönsä kuin kaksipaikkaisena versiona hävittäjälentäjien jatkokoulukoneeksi. Se oli käytössä 1970-luvun jälkipuolelle asti Red Arrows -taitolentoryhmän koneena.

Hävittäjäversiota myytiin Suomeen (11 kpl), Intiaan (40) ja Jugoslaviaan (2). Lisäksi Suomeen toimitettiin 2 valokuvaustiedusteluversiota.

Intian HAL-tehtaat valmistivat lisenssillä 215 Gnat-konetta vuosina 1962–1974. Gnat oli taistelukäytössä Intian ja Pakistanin välisessä sodassa syyskuussa 1965, missä se osoittautui tehokkaaksi.

Suomeen ensimmäiset Gnatit GN-101 ja GN-102 lennettiin Suomeen, Luonetjärvelle, 30. heinäkuuta 1958 klo 17:20 yli puoli vuotta toimitussopimuksen mukaista hetkeä myöhemmin.

Eversti Seeve ja majuri Pekuri evaluoivat koneyksilöt Gnatin ostoa varten kesäkuussa 1956. Puolustusministeriö oli halunnut mahdollisimman suppean ryhmän tähän tehtävään. He arvioivat Gnatin ohella Hawker Hunter F.4:n ja Dassault Mystere IV-A:n. Koelentoja tehtiin 2–3 lentoa per konetyyppi. Gnatin suurin ongelma oli sen keskeneräisyys Suomen ollessa ”Mark one” -version ensimmäinen ostaja. 
--------------------------------------------------

Teknisiä tietoja
Moottori / työntövoima: Bristol Siddeley (Rolls Royce) Orpheus 701 B.Or.2 / 2050 kg eli 20 kN.
Teho/painosuhde = 4520lbs/6250lbs=0,7.
Kärkiväli: 6,75 m
Pituus: 9,10 m
Korkeus: 2,3 m
Paino (tyhjäpaino/suurin lentoonlähtöpaino): 2331 kg / 3950 kg
Lakikorkeus: 14600 m
Nousunopeus: 12000 m 5 min
Huippunopeus: 1040 km/h (Mach 0,98 40000 jalan korkeudessa)
Toimintamatka: 1850 km
Toiminta-aika: lisätankeilla 2 tuntia 10 minuuttia
Lentoonlähtömatka: 270 metriä

Aseistus:  2 kpl 30 mm Aden-tykkejä ilmanottoaukon ulkosivussa ja siiven alla kaseteissa 12–18 kpl Hispano HSS-R 80 mm raketteja tai 2 kpl 225 kg pommeja.
--------------------------------------------------

Gnatin rakenteellinen yksinkertaisuus oli eräs sen valintaa puoltava tekijä koska tarkoitus oli rakentaa ainakin 20 konetta Suomessa lisenssillä. Valmet alkoi heti neuvotella lisenssin ostosopimusta, joka solmittiin 17. lokakuuta 1956 jälkeen. Eduskunta ei seuraavana vuonna myöntänyt varoja ja lisenssivalmistus purkautui myös tästä syystä. Koneen ostosopimus oli niin heikko, että Gnatien huolto Suomessa vaikeutui vuosiksi eteenpäin.

Koneen hankintaa suunniteltaessa joukko evp-upseereita kävi lehdistössä voimakasta kampanjaa ostohanketta vastaan. Muun muassa pääministeri sai harhaanjohtavia tietoja ja vaati selvityksiä puolustusministeriöstä. Koneiden vastaanotosta ja teknisestä toteutumisesta huolehtineet Lauri Pekuri ja silloin insinöörimajuri Esa Laukkanen totesivat lausunnossaan tyypin täyttävän ehdot lievin varauksin.

Konetyyppi havaittiin palveluskäytössä ongelmalliseksi ja se vaati korjauksia. Lisenssivalmistusta Suomessa ei siis aloitettu, vaikka näin oli alun perin aiottu. Suomen ilmavoimat tilasi 12 Gnatia, joista 10 oli hävittäjäversioita (tunnukset GN-101..110) ja 2 valokuvaustiedusteluversiota (GN-112 ja GN-113), jotka toimitettiin Suomeen vuonna 1960. Gnatilla ylitettiin Suomessa ensimmäisen kerran äänennopeus 31.7.1958 Luonetjärvellä. Ohjaajana oli majuri Lauri Pekuri.

GN-102 tuhoutui 26. elokuuta 1958 teknisen vian vuoksi. Tästä syystä Gnat oli Suomessa lentokiellossa puoli vuotta. Onnettomuuden syyksi osoittautui hydraulisäiliö, johon ei oltu suunniteltu alipaineen tasausventtiiliä joka olisi estänyt säiliöön muodostumasta alipainetta suurissa korkeuksissa. Mahdollinen säiliön ylipaine oli suunnittelussa otettu huomioon. Rasitus rikkoi lopulta säiliön estäen laskutelineen ulostulon muuten kuin varajärjestelmällä. Hydraulipaineen vajaus pysäytti korjausvakaajan ja finaalilla kone menetti korkeusohjauksensa. 

Ohjaaja siirtyi käsiohjaukseen, mutta kone törmäsi kiitotiehen 20 asteen liukukulmalla, kun se normaalisti oli kolme astetta. Kone oikeni, mutta lasku oli niin kova, että laskuteline murtui ja kone kääntyi selälleen ja alkoi palaa. Ohjaaja halvaantui loppuelämäkseen, 34 vuodeksi. Onnettomuus antoi lisäpontta vastustajille ja hankinta eteni lopulta pitkällisen kiistelyn jälkeen.

Tehdas toimitti onnettomuudessa tuhoutuneen tilalle uuden koneen tunnuksella GN-111. Kaikki koneet palvelivat Hämeen Lennoston HävLLv 11:ssä Tikkakoskella. Gnatteja vaivasi koko niiden käyttöiän koneen kehittämisen jääminen puolivalmiiksi, kun tekninen kehitys siirsi Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien ja valmistajan huomion kaksinkertaiseen äänennopeuteen yltäviin konetyyppeihin. Gnatin tekniset ongelmat saivat lehdistössä aikaan ankaraa arvostelua. Tekniset ongelmat sekä varaosien saannin merkittävä vaikeutuminen nopeuttivat merkittävästi kalustosta luopumista, vaikka kone sinällään osoittautui ominaisuuksiltaan ketteräksi ja suorituskykyiseksi koneeksi. Sen sijaan kaluston lentokuntoisena pitäminen oli teknilliselle henkilöstölle suuri haaste.

Koneet GN-108, -109 ja -111 tuhoutuivat eri onnettomuuksissa. Yksi lentäjä menehtyi. Viimeinen Gnat GN-101 poistettiin palveluskäytöstä 12. lokakuuta 1972 Hämeen lennoston muuttaessa Rovaniemelle ja siirtyessä uudempaan Draken-kalustoon.

Tyyppiä käytettiin mahdollisuuksiin nähden vähän pienten määrärahojen ja polttoainekiintiöiden sekä huolto- ja peruskorjausmäärärahojen vuoksi.

Koneen lempinimi Ilmavoimissa oli Nutikka.

Museokappaleita Suomessa
Keski-Suomen ilmailumuseossa Tikkakoskella on kaksi Gnatia, GN-101 on esillä näyttelyssä ja GN-104 on näytteillä ulkona.
GN-103 on Kaakkois-Suomen Ilmailumuseossa Lappeenrannan lentokentällä. 
Kone saatiin 1. kesäkuuta 2009 Hallista.
Suomen ilmailumuseossa Vantaalla ovat Gnatit GN-105 (pihalla) ja GN-106 (varastoituna).
Karhulan ilmailukerhon lentomuseon Gnat on GN-107. Se saatiin Keski-Suomen Ilmailumuseolta syksyllä 1993.
Ilmapuolustuksen muistomerkkinä Rovaniemen Someronharjulla on GN-110.
Päijät-Hämeen ilmailumuseolle on Vesivehmaan museohallilla Gnatin valokuvaustiedusteluversio GN-112.
Räyskälässä on yksityisomistuksessa valokuvaustiedustelukone GN-113. 

Se oli aiemmin Riihimäellä ja myöhemmin Malmilla.