Hawker-Siddeley Hawk

BAE Hawk (alkujaan Hawker-Siddeley Hawk) on suihkuharjoitushävittäjä, joka suoritti ensilentonsa 1974. Sitä käyttävät Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat, Suomen ilmavoimat ja monien muiden maiden ilmavoimat joko harjoitushävittäjänä tai taistelukoneena

Hawk oli tarkoitettu vientiin ja siitä toteutettiin useita eri vientiversiota (Suomi Mk 51, Kenia Mk 52, Indonesia Mk 53, Zimbabwe Mk 60, Dubai Mk 61, Venezuela Mk 62, Abu Dhabi Mk 63, Kuwait Mk 64, Saudi-Arabia Mk 65, Sveitsi Mk 66, Brunei Mk 100, 200). Yhdysvaltain laivasto hankki koneen tyyppinä T-45 Goshawk, suurimpana erona kyky toimia lentotukialukselta.

Hawker Siddeley muodosti vuonna 1977 eräiden muiden brittiläisten lentokonevalmistajien kanssa kansallisen British Aerospace -yhtiön (BAe), joka jatkoi Hawkin valmistusta. British Aerospace puolestaan yhdistyi vuonna 1999 Marconi Electronic Systemsin kanssa BAE Systems -yhtiöksi, joka edelleen valmistaa Hawkia. Joulukuun alkuun 2007 mennessä oli valmistettu yli 900 Hawk-konetta.

                                       Suomen ilmavoimien Hawk Mk 51

Kesäkuun lopussa 2007 ilmoitettiin, että Suomi ostaa Sveitsistä 18 käytettyä Hawk-harjoitushävittäjää noin 41 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä Suomella on riittävästi harjoitushävittäjiä aina 2020-luvun puoliväliin asti. Hävittäjät on tarkoitus toimittaa Lentosotakoululle vuosina 2009–2010. 

Koneet ovat tyyppiä Hawk Mk 66, uudempaa kuin nykyiset Suomen ilmavoimien palveluskäytössä olevat Hawkit (Hawk Mk 51A). Hankituilla koneilla voidaan lentää vielä noin 90 000 lentotuntia, mikä vastaa Suomen ilmavoimien 15 vuoden tarvetta.

Samoja koneita tavoittelivat sekä Itävalta että yhdysvaltalainen ilmailualan yritys. 

Sveitsi valitsi Suomen.

Ennen palvelukäyttöä Sveitsistä ostetut koneet kunnostetaan ja modernisoidaan niin sanotuilla lasiohjaamoilla. Ilmavoimat tilasi jo aiemmin Hawk Mk 51 ja Mk 51A -koneisiin tilattua muutostyötä vastaavan päivityksen Patria Aviation Oy:ltä 31. joulukuuta 2009. 

Lisäksi pitkään varastoituina olleelle Mk 66 -kalustolle tehdään lentokelpoisuuden palauttamisen ja käyttöönoton edellyttämät tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tilauksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Modernisoidut koneet toimitetaan vuosina 2010–2013. Ensimmäinen Sveitsistä hankituista Hawk Mk 66 -koneesta valmistui lentokuntoon toukokuussa 2011 tunnuksella HW-374.

Mk 66:t säilyttävät ilmavoimien palveluksessa alkuperämaansa punavalkoisen maalauskaavion, ja niiden tyyppitunnus on muiden Hawk-mallien kanssa yhtenevästi HW. Vähän lennettyjen ja hyväkuntoisten sveitsiläiskoneiden hankinnan ansiosta Ilmavoimien Hawk-lentokaluston elinkaari on turvattu 2030-luvulle asti. Vuoden 2015 jälkeen Ilmavoimilla on käytössään modernisoituina 16 Mk 66-, seitsemän Mk 51 A- ja yksi Mk 51 -mallin konetta.

Vuosina 2011–2014 Suomen ilmavoimat poistaa käytöstään 41 modifioimatonta Hawk Mk 51 -konetta. Patria mahdollisesti kunnostaa käytöstä poistettavista koneista 16 kappaletta jatkomyyntiin, Puola on mainittu mahdollisena ostajamaana. Hawkeja voitaneen myydä ilmailuharrastajille, kuten Fouga Magister -koneita aiemmin, ja osa päätynee suomalaisiin ilmailumuseoihin. Loput Hawkit jatkavat Suomen ilmavoimien käytössä 2030-luvun alkuun asti.[9] Yksi käytöstä poistetuista koneista (HW-326) toimitettiin syyskuussa 2013 Eesti Lennundusmuuseumille Tarttoon, missä kone on yleisön nähtävänä.

Vuosina 1981–2013 Suomessa on tapahtunut 11 Hawk-onnettomuutta, jotka ovat aiheuttaneet viisi kuolemaa ja 12 tuhoutunutta konetta:

17. maaliskuuta 1981 törmäsi Satakunnan lennoston Hawk HW-302 maahan Pirkkalassa. Ohjaaja kuoli ja oppilas/matkustaja loukkaantui vakavasti. Onnettomuus tapahtui pienen nopeuden silmukan oikaisussa.

9. toukokuuta 1986 Lapin lennoston Hawk syöksyi maahan lentonäytöksen harjoituslennolla Kemijärvellä. Kone tuhoutui täysin ja ohjaaja sai surmansa. (G-LOC?)

16. joulukuuta 1988 Satakunnan lennoston Hawkin laskuteline petti laskussa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.

27. helmikuuta 1989 Lapin lennoston Hawk törmäsi laskussa kiitotien reunan lumivalliin Kittilässä. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.

5. joulukuuta 1989 Karjalan lennoston Hawkin moottori sammui lentoonlähdössä Rissalassa. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.

7. huhtikuuta 1998 Karjalan lennoston Hawk törmäsi kahden koneen ilmataisteluharjoituksessa maahan Tuusniemellä. Ohjaaja kuoli. (liian matalalta aloitettu alakauttaveto)

1. heinäkuuta 1998 Koelentokeskuksen Hawkin moottori sammui Pälkäneellä. Syynä oli polttoainejärjestelmän asennusvirhe (suodatin väärin päin). Koneen ohjaaja ja koelentomekaanikko pelastautuivat heittoistuimilla.

25. maaliskuuta 2003 Lapin lennoston Hawk törmäsi harjoituslennolla puihin Sallassa. Koneen miehistönä olleet ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.

1. syyskuuta 2004 Ilmasotakoulun (nyk. Lentosotakoulu) Hawk syöksyi maahan Siikaisissa, ohjaajan menetettyä asentotajunsa. Ohjaaja kuoli.

28. syyskuuta 2006 Lentosotakoulun Hawk syöksyi maahan Kruunupyyssä. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella. Syyksi osoittautui noin sadan metrin korkeudessa lentänyt haapana parvi.

13. marraskuuta 2013 kaksi Hawk-konetta törmäsi toisiinsa Lestijärvellä. Toinen lentäjä pelastautui heittoistuimella. Toinen lentäjistä löydettiin menehtyneenä. 

Spesifikaatio
BAE Systems Hawk T.Mk.1
Miehistö : 2
Pituus: 11,86 m
Korkeus: 3,99 m
Kärkiväli: 9,39 m
Siipipinta-ala: 16,69 m²
Moottori: Rolls-Royce/Turbomeca Adour Mk151-01 – 23.13 kN
Massa - tyhjä: 3 647 kg
Suurin lentoonlähtömassa: 5 700 kg
Suurin lentonopeus: 1 038 km/h 3 355 metrissä
Suurin Machin luku: 1.17 (saavutetaan syöksyssä)
Suurin nousunopeus: 2 835 m/min
Nousuaika: 9 000 m:iin: 6 min
Lakikorkeus: 14 600 m
Kantama: 2 428 km
Aseistus: 30 mm Aden tykki, Infrapunaohjukset,  Rakettikasetit. 
Pommit: Kuorma 680 kg – 3 084 kg

Full story BAe Hawk