Lagg-1

Lavotškin-Gorbunov-Gudkov LaGG-3 (ven. Лавочкин-Горбунов-Гудков ЛаГГ-3) oli neuvostoliittolainen toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone. Se oli kehitetty edelleen LaGG-1 koneesta.

Vuoden 1939 alussa Neuvostoliiton johto järjesti suunnittelukilpailun, jossa pyrittiin luomaan hävittäjälentokone, jossa otetaan huomioon Espanjan sisällissodan kokemusten analyysi muun muassa Saksan Messerschmitt Bf 109 -hävittäjästä. 

Tuloksena oli kolme konetta: 
I-26, joka sai sarjatuotannossa nimen Jak-1, 
I-61, joka sai sarjatuotannossa nimen MiG-1 ja 
I-26, joka sai sarjatuotannossa nimen LaGG-1. 

LaGG-1:n suunnittelivat Semjon Lavotškin, V. Gorbunov ja M. Gudkov. 
Ensimmäinen LaGG-1:n prototyyppi I-22 lensi 30. maaliskuuta 1940.

LaGG-1:n ongelmana oli moottoritehon puute, jota pyrittiin korjaamaan korvaamalla 1 050 hv:n Klimov M-105P -moottori tehokkaammalla 1 210 hv:n M-105PF -moottorilla, jolloin syntyi malli LaGG-3. 

Vain noin 100 Lagg-1 -konetta valmistettiin. Koneen rakennetta ja aseistusta kevennettiin. 

LaGG-3:ta parannettiin koko se valmistuksen ajan, mikä johti 66 eri versioon 6 200 rakennetun koneen aikana. Ongelmat korjasi viimein uusi moottori, jolloin konetyyppi muuttui La-5:ksi

Suomen ilmavoimat saivat jatkosodassa sotasaaliiksi useita pakkolaskun tehneitä LaGG-3- hävittäjälentokonetta, joista kolme korjattiin lentokuntoon vuosina 1942–1943. LaGG-3 oli ilmavoimien käytössä 29. tammikuuta 1945 asti. 

Suomen ilmavoimissa käyttäjinä oli joulukuuhun 1944 saakka Lentolaivue 32, sen jälkeen Hävittäjälentolaivue 11. Niillä saavutettiin yksi ilmavoitto.
----------------

LaGG-1
Crew: One
Length: 8.81 m (28 ft 11 in)
Wingspan: 9.80 m (32 ft 2 in)
Height: 4.40 m (14 ft 5 in)
Wing area: 17.5 m² (188 ft²)
Empty weight: 2,478 kg (5,463 lb)
Loaded weight: 2,968 kg (6,543 lb)
Max. takeoff weight: 3,380 kg (7,452 lb)
Powerplant: 1 × Klimov M-105P liquid-cooled V-12, 820 kW (1,100 hp)
Maximum speed: 605 km/h (377 mph)
Range: 556 km (346 mi)
Service ceiling: 9,600 m (31,500 ft)
Rate of climb: 14.3 m/s (2,804 ft/min)
Wing loading: 170 kg/m² (35 lb/ft²)
Power/mass: 270 W/kg (0.17 hp/lb)
Armament:
2x 7.62 mm ShKAS machine guns located above the engine
2x 12.7 mm UBS machine guns located above the engine
1x 20 mm ShVAK cannon firing through the propeller hub

The Lavochkin-Gorbunov-Gudkov LaGG-1 (Лавочкин-Горбунов-Гудков ЛаГГ-1) was a Soviet fighter aircraft of World War II. Although not very successful, it formed the basis for a series of aircraft that would eventually become some of the most formidable Soviet fighters of the war

The LaGG-1 was designed in 1938 as a light-weight aircraft designed around the Klimov M-105 engine and built out of laminated wood to save on strategic materials. The first prototype flew on March 30, 1940, and once some initial difficulties had been worked out of the design, proved to be promising, if somewhat short of what its designers had hoped for. By this stage, however, the need to modernise the Soviet Air Force had been made plain by recent losses in the Winter War with Finland, and the aircraft, initially designated I-22 was ordered into production.

Some 100 aircraft were sent to evaluation squadrons, where their shortcomings quickly became obvious. The aircraft was clearly underpowered, and lacked agility and range. Furthermore, while the seven prototypes had been carefully custom-built and finished to a very high standard, the mass-produced examples were comparatively crude, and this only added to the existing weaknesses.

As reports of these problems came back to the design team, a series of modifications were undertaken that would result in the LaGG-3.