Suomen konetyypit 1941-1944 (luonnos)

Jatkosodan aikana Suomen käytössä oleva lentokone materiaali oli parempaa kuin talvisodan aikana oli ollut. Suomella oli ilmaherruus sodan alusta aina 1943 asti, jolloin neuvostoliitto sai käyttöön oma valmistetta olevia parempia koneitaan yhä enemmän.
Sodan alussa Suomen pääasiaillinen pommikone oli edelleen Bristol Blenheim, sekä lyhyt että pitkä nenä mallit. 
Saksasta saatiin 1942, 15 kpl Dornier Do 17 konetta, jotka olivat Göringin lahja suomelle. Lisäksi saatiin 1943 ostaa saksasta 24 kpl Junkers Ju 88 A-4 pommikoneita. 
Sotasaaliina saatuja venäläisiä SB-, DB-, ja PE- koneita oli paljon käytössä, nämä olivat pudonneista koneista kunnostettu, osa saksasta ostettu, joiden käyttö- huolto- ja korjaustoiminta oli heikkoa lähes kaikkien ohjekirjojen puuttumisen johdosta.


Bristol Blenheim MK-I  Short-nose


Bristol Blenheim MK-IV Long-Nose


Blackburn Ripon


Iljushin DB-3


Tubolev SB-2


Iljushin DB-3 ja IL-4 (DB-3f) pommikoneet


Petljakov Pe-2 Pommikone


Petljakov Pe-3. Syöksypommitus ja hävittäjä kone.

Hävittäjä koneet.


Brewster B-239



Caudron-Renault C.R. 714 Hävittäjä
Käytettiin hetken harjoitus ja alkeis-koulutus koneena.
Koneita ei käytetty taistelutoiminnassa. 
Koneet laitettiin lentokieltoon melkein heti, syynä liian pitkä nousu ja lasku kiito.


Curtiss Hawk H-75 A-2


Fiat G-50


Bristol Bulldog


Gloster Gauntlet II


Hawker Hurricane I


Morane-Saulnier 406 ja 410 mallit


Messerschmitt Bf 109 G-2 / 30 kpl 1943, G-6 ja G-8 yhteensä 159 kpl 1943-1944.


VL Humu hävittäjä. Brewster kopio. Vaneri siivet


VL Myrsky hävittäjäkone



VL Pyörremyrsky eli VMT Pyörremyrsky (hävittäjäprototyyppi)
VL = valtion lentokonetehdas.
VMT = Valtion metalli tehdas. Myöhemmin Valmet.


Gloster Gladiator. Käyttö jatkosodan alkuvaiheessa maataistelukoneena

Pommikoneista tärkeimmät 1943-1944 olivat Dornier Do 17 ja Junkers Ju 88. 
Myös meritoimintakoneita (Ripon, DB-2 ja SB-2) käytettiin pommituksiin.

Dornier Do 17 Z 
(saatu 15 kpl lahjaksi Valtakunnanmarsalkka Hermann Göringiltä 1942)


Junkers Ju 88 A-4 pommikone 24 kpl; 1943–1944


Høver M.F. 11 (meritoimintakone, 3 kpl, 1940–1944)


SB-2 Sukellusveneentorjunnassa syvyyspommeilla varustettuna. 
Käytettiin myös maapommituksiin.

Muut koneet: Toimivat yhteys-, kuljetus-, tiedustelu- ja koulukoneina

Airspeed A.S.6E Envoy (1 kpl, yhteyskone, 1942–1943)


Beechcraft B17L, 1 kpl Ilmavoimien esikunnan yhteyskoneena vuosina 1940–1945.


Cessna C-37 (1 kpl, yhteyskone, 1939–1944)


Desoutter II



Dornier Do 22Kl


Fairchild 24G (1 kpl, yhteyskone, 1939–1941)

Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, (1940–1960)


Focke-Wulf Fw 58 Weihe, 1 kpl, 1943-1944



Fokker F.VIIa, 1 kpl ambulanssikäytössä 1941–1944



Fokker F.VIII, 1 kpl rahti- ja ambulanssikoneena 1940–1941



Hanriot H.232.2 (2 kpl, 1942–1943)


Heinkel He 59 (4 vuokrakonetta Saksasta vuonna 1943)


Heinkel He 115 (3 kpl, 1940–1944)



VL Pyry (harjoitushävittäjä)


Westland Lysander I (yhteyskone; 12 kpl)

Jatkosodan ajan sotasaalis-koneita


Berijev MBR-2  lentovene


Curtiss P-40M Warhawk-hävittäjä


Polikarpov I-152 (I-15bis) (5 kpl sotasaaliina, vanhentuneita hävittäjiä)


Polikarpov I-153 " Tshaika" = Lokki hävittäjä 11 kpl, 1930 alku hävittäjätekniikkaa.
Yksi oli saatu sotasaaliina ja kymmenen ostettu saksalaisten sotasaaliista ilmeisesti jonkinlainen kytkykauppa, Curtis ja Morane hävittäjien oston yhteydessä.


Polikarpov I-16 UTI (1 kpl sotasaaliiksi syyskuussa 1941, harjoitushävittäjä)


Polikarpov U-2 (vuodesta 1944 lähtien Po-2) (sotasaalis, yhteyskone)


Šavrov Sh-2 (sotasaalis, lentovene)