Suomen ilmavoimilla oli täten käytössä kaikkiaan 64 Caudron C.60 -konetta.
IVL/VL valmisti vuonna 1927 12 konetta ja vuonna 1928 22 konetta, joista 10 luovutettiin Ilmavoimille vasta vuonna 1930.
Ranskassa rakennettujen koneiden tunnukset olivat 1E20 - 1E30 ja 1F31 - 1F49, myöhemmin CA-20 - CA-9.
Suomessa lisenssillä rakennettujen koneiden rekisteri oli CA-61 - CA-94.
Tyyppi oli Suomessa käytössä vuosina 1923–1936.
Niitä käytti Ilmailukoulussa Utissa ja Santahaminassa ja Kauhavalla.
Koneita oli suuren määrän takia jaettu myös muille yksiköille ja kentille.
Koneilla lennettiin kaikkiaan 27000 lentotuntia, kuudella yksilöllä kullakin yli tuhat tuntia.
CA-27 lentokone, josta ensi kertaa 26.6.1931 Suomessa pelastauduttiin laskuvarjolla. Koneiden käytössä kuoli yksitoista ihmistä
Caudron C.60 oli ranskalainen kaksipaikkainen koulukone, joita oli
Ilmavoimilla käytössä 64 kappaletta vuosina 1923–1936.
Nämä merkittävät koneet olivat vilkkaassa käytössä, ja tyyppiä pidettiin turvallisena koulukoneena, joka oli vielä taitolentokelpoinenkin.
Useat "Umpirunko - Caudronit" rakennettiin käytännössä uudestaan vaurioiden
jälkeen jopa kahteen–kolmeen kertaan.
Tekniset tiedot:
Kärkiväli: 10,24 m
Pituus: 7,50 m
Korkeus: 2,60 m
Siipipinta-ala: 26,00 m²
Tyhjäpaino: 505 kg
Lentopaino: 862 kg
Moottori: Clerget 9B, 9-sylinterinen ilmajäähdytteinen pyörivä tähtimoottori, teho 130 hv.
Suoritusarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huippunopeus: 150 km/h
Lakikorkeus: 4 200 m
Toiminta-aika: noin 5 h.
Caudron C.60 oli ranskalainen, kaksipaikkainen ja -tasoinen, yksimoottorinen lentokone kangasverhouksella.
Kone kehitettiin vuonna 1921 Caudron C.59 -tyypin rinnalle, poiketen siitä lähinnä moottorityypin osalta.
Konetta käytettiin pääasiassa koulukoneena, ja se oli käytössä Ranskan, Suomen, Latvian, Espanjan ja Venezuelan ilmavoimissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.