Morane-Saulnier M.S.50C

Morane-Saulnier M.S.50C oli ranskalainen, Morane -veljesten ja Raymond Saulnierin 1920-luvulla kehittämä koulukone, jonka ensilento tapahtui vuonna 1924. 

                              

Puurakenteinen ja kankaalla verhoiltu kaksipaikkainen kone suunniteltiin koulutuskoneeksi ja matkailukoneeksi. 

                               

Kone oli tyypillinen Morane-Saulnier -tehtaan parasol- eli ”päivänvarjo” -

konstruktio, jossa siipi oli tuettu ylös rungosta. 
M.S.50. -koneen lento ominaisuudet olivat hyvät, ja se oli suosittu kone lentäjien keskuudessa. Taitolentoa sen rakenne ei kestänyt.

                              
Kone oli yksi viimeisistä, joissa oli pyörivä tähtimoottori, 130-hevosvoimainen Clerget 9B.
Suomen Ilmavoimat hankki 1925 kuusi Moranen lentokonetta, jotka olivat koulutuskäytössä vuoteen 1932 asti.
Keski-Suomen ilmailumuseossa on entisöitynä esillä konetyypin ainoa säilynyt yksilö.

Tekniset tiedot
Kärkiväli: 11,7 m
Pituus: 7,6 m
Korkeus: 3,1
Siipipinta-ala: 24 m²
Lentopaino: 860 kg
Suoritusarvot[muokkaa
Lakikorkeus: 5 500 m
Suurin nopeus: 170 km/h
Nousuaika: 3 000 metriin 25 minuuttia
Toiminta-aika: 2,5 tuntia