Fieseler Fi 156 K-1 Storch

Suomen ilmavoimat tilasi kaksi Fi 156K-1-konetta 31. joulukuuta 1938 ja ne toimitettiin Suomeen toukokuussa 1939. Rekisteritunnuksilla ST-112 ja ST-113 varustetut koneet toimivat esikuntien yhteiskoneina. ST-113 vaurioitui 26. lokakuuta 1944, ja se poistettiin 2. joulukuuta samana vuonna. 
                            
ST-112 toimi ilmavoimissa vuoteen 1960 asti. Kone huutokaupattiin ja sen osti lahtelainen Oswald Stanley. Se siirtyi 4. heinäkuuta 1960 siviilirekisteriin tunnuksella OH-VSF. Koneen kotikentäksi tuli Vesivehmaan lentokenttä, jossa sitä käytettiin Lahden Ilmailukerhon toimintaan muun muassa purjelentokoneiden hinaukseen, yleisölennätyksiin ja ilmavalokuvaukseen. 

Usein talvisin, varustettuna suksilla, kone oli Vesijärven Kahvisaaren kupeessa valmiina yleisölennätyksiin Lahden kaupungin yllä.   
                        
Kone rekisteröitiin 20. lokakuuta 1964 dragsfjärdiläiselle Göran Hollstenille rekisteritunnuksella OH-FSA. Koneen omisti 7. marraskuuta 1969 – 29. joulukuuta 1971 Wihuri-yhtymä Oy Lentohuolto Helsingissä, jonka jälkeen kone poistettiin rekisteristä. 
                                 
Vuonna 1973 se siirtyi Ilmailumuseoyhdistys ry:lle Vantaalle. 
Kone on näytteillä Suomen ilmailumuseossa.
                     
                            
Yleiset ominaisuudet.
Miehistö: 3
Moottori:  Ilmajäähdytteinen, V8-sylinterinen, 240 hv Argus As 10-mäntämoottori.
Pituus: 9,9 m
Korkeus: 3,05 m
Kärkiväli: 14,25 m
Siipipinta-ala: 26 m²
Tyhjäpaino: 930 kg
Lentopaino: 1 260 kg
Maksimipaino: 1 325 kg
Lentonopeus: 43–175 km/h
Lakikorkeus: 4 600 m
Toimintasäde: 385 km
Lievässä vastatuulessa lentoonlähtömatka 40 m ja laskumatka 15 m. 
Koneen etureuna- ja jättöreunalaipat olivat aikaansa nähden erinomaiset.
Koneen siivet voitiin kuljetusta varten taittaa taaksepäin runkoa vasten.
Koneen laskutelineen pyörät voitiin talvella korvata suksilla.

Laskutelineitten varret oli varustettu öljy- ja jousi-iskunvaimentimilla ja niissä oli noin 450 mm joustovara.

                             
The Fieseler Fi 156 Storch (English: Stork) was a small German liaison aircraft built by Fieseler before and during World War II. Production continued in other countries into the 1950s for the private market. It remains famous to this day for its excellent STOL performance; French-built later variants often appear at air shows.
                             
In 1935, the RLM (Reichsluftfahrtministerium, Reich Aviation Ministry) invited tenders from several companies for a new Luftwaffe aircraft suitable for liaison, army co-operation (today called forward air control), and medical evacuation. This resulted in the Messerschmitt Bf 163 and Siebel Si 201 competing against the Fieseler firm's tender. Conceived by chief designer Reinhold Mewes and technical director Erich Bachem, Fieseler's design had a far better short take off and landing ("STOL") performance. A fixed slat ran along the entire length of the leading edge of the long wings, while a hinged and slotted flap ran along the entire length of trailing edge. This was inspired by earlier 1930s Junkers "double-wing" aircraft wing control surface designs, including the ailerons.
                           
Fi 156 in flight

A design feature rare for land-based aircraft, enabled the wings on the Storch to be folded back along the fuselage in a manner similar to the wings of the US Navy's Grumman F4F Wildcat fighter. This allowed the aircraft to be carried on a trailer or even towed slowly behind a vehicle. The primary hinge for the folding wing was located in the wing root, where the rear wing spar met the cabin. The long legs of the main landing gear contained oil-and-spring shock absorbers that had a travel of 450 mm (18 inches), allowing the aircraft to land on comparatively rough and uneven surfaces. In flight, the landing gear legs hung down, giving the aircraft the appearance of a long-legged, big-winged bird, hence its nickname, Storch. With its very low landing speed the Storch often appeared to land vertically, or even backwards, in strong winds from directly ahead.
                           
About 2,900 Fi 156s, mostly Cs, were produced from 1937 to 1945 at the Fieseler Factory in Kassel. In 1942, production started in the Morane-Saulnier factory at Puteaux in France. Due to the demand for Fieseler as a subcontractor for building the Bf 109 and the Fw 190, Storch production was shifted to the Leichtbau Budweis in Budweis in 1943.


Role: Reconnaissance & communications
Manufacturer: Fieseler, Morane-Saulnier
Designer: Gerhard Fieseler, Reinhold Mewes, Erich Bachem
First flight: 24 May 1936
Retired:Germany: 1945
France: 1970
Primary users: Luftwaffe
Myös: Aviation Légère de l’Armée de Terre ja Armée de l'Air
Produced: 1937–1949 (1965 for the MS 500)
Number built: Over 2,900