Lokakuussa 1936 Suomi tilasi 18 Blenheimiä. Koneisiin tuli suomalaiset pomminripustimet 800 kg:n pommikuormalle ja puolet koneista varustettiin Tampellan rakentamilla Mercury-moottoreilla. Ensimmäiset koneet saatiin heinäkuussa 1937 ja loput vasta vuonna 1938. Kolme paikkaisen Blenheim I:n keula oli ahdas nimenomaan tähystäjä/pommittajalle
Huhtikuussa 1938 puolustusministeriö osti Bristolilta Blenheim I:n valmistuslisenssin. 15:n Blenheim I:n sarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta.
Tuotannon käynnistäminen, koneeseen suunnitellut muutokset, osien ja tarvikkeiden hankinta vei kuitenkin aikaa. Koneet luovutettiin vasta kesäkuun 1941 ja tammikuun 1942 välisenä aikana. Talvisodan sytyttyä Suomi halusi ostaa aseita muun muassa Isolta-Britannialta, joka joulukuussa 1939 suostui myymään 12 Blenheim IV:tä.
Siirtokuljetuksessa yksi katosi ja yksi vaurioitui; muut kymmenen konetta saatiin Suomeen tammikuussa 1940. Helmikuussa Iso-Britannia suostui luopumaan toisesta 12:n Blenheimin erästä. Nämä Blenheim I:t tulivat Suomeen helmikuun lopussa 1940. Näissä koneissa oli englantilaismalliset ripustimet vain 454 kg:n pommikuormalle.
Bristol Blenheim: 3-paikkainen: Lentäjä, pommittajatähystäjä, konekivääriampuja
Tyyppi: Kokometalli rakenteinen pommitus- ja kaukotiedustelukone
Moottorit: 2 x Bristol- tai Tampella Mercury VIII 840 hv ttähtimoottori.
Moottori: III ja IV sarjat, 2 x Mercury XV 905 hv
Moottorit: V-sarja 2 x Bristol Mercury 25 tai 30 950 hv
Kärkiväli: 17,17 m
Pituus: 12,12 m (I), 12,98 m (IV) [2]
Korkeus: 2,98 m
Siipipinta-ala: 43,57 m2
Huippunopeus: 435 km/h 4000 metrin korkeudessa
Huippunopeus: 370 km/h pinnassa
Kohoamisnopeus: 11 m/s pinnassa
Matkanopeus: 300 km/h
Lentomatka: 1 750 km; 1811 km (1125 mailia) I, 3138 km (1950 mailia) IV
Aseistus: 1-2 kpl 7,62 mm tai 7,7 mm konekivääriä siivissä
Taka torni:1 kpl 7,62 mm tai 7,7 mm konekivääri
Pommikuorma. 526-972 kg
Kesäkuussa 1941 Ilmavoimien esikunta pyysi Valtion Lentokonetehdasta tarjoamaan kymmenen koneen Blenheim I -erää. Kun Saksan sotasaalisvarastosta saatiin ostaa puolalaisia Mercury-lisenssimoottoreita ja jugoslavialaisia Ikarus-tehtaan lisenssillä valmistamia Blenheim-osia (mm. Blenheim IV:n keulan jigi ja piirustukset), nostettiin tilaus 30:een koneeseen. Koneet luovutettiin Ilmavoimille huhti-joulukuussa 1943.
Saksan sotasaalisvarastoista ostetut Blenheim-osat mahdollistivat vielä kymmenen Blenheim IV:n tilaamisen vuoden 1941 lopussa. Osat saatiin Suomeen vuoden 1942 alkupuolella ja koneet valmistuivat helmi-huhtikuussa 1944.
Vuonna 1943 päätettiin varaosista koota vielä viisi Blenheimiä mutta tilaus keskeytettiin kesäkuussa 1944 ja osat käytettiin vaurioituneiden koneiden korjauksiin.
Vuonna 1951 Valmet Oy ”kunnosti” BL-106:n ja BL-197:n.
Koska kunnostettavat koneet olivat tuhoutuneet lähes täydellisesti, kunnostus tarkoitti käytännössä uusien koneiden rakentamista. Valmistuneissa koneissa ei ollut montakaan - jos yhtään - alkuperäistä osaa. Näin tehtiin lisenssimaksujen säästämiseksi.
Yksi Blenheim IV BL-200 on näytteillä Keski-Suomen ilmailumuseossa. Sen entisöinti aloitettiin vuonna 2006 ja valmistui vuonna 2008
Laskentatavasta riippuen Suomen Ilmavoimilla oli siten 97 tai 99 Blenheimiä, joista 55 tai 57 oli rakennettu Suomessa ja 42 Englannissa.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
In 1936, the Finnish Air Force ordered 18 Blenheim Mk Is from Britain and two years later, they obtained a manufacturing license for the aircraft. Before any aircraft could be manufactured at the Valtion lentokonetehdas (State Airplane Factory) in Finland, the Winter War broke out, forcing the Finns to order more aircraft from the UK. A further 24 British-manufactured Blenheims were ordered during the Winter War. After the Winter War, 55 Blenheims were constructed in Finland, bringing the total number to 97 aircraft (75 Mk Is and 22 Mk IVs).
The Finns also received 20 half-completed ex-Yugoslavian Mk IV Blenheims captured by Germany, together with manufacturing tools and production equipment, as well as a huge variety of spare parts. Yugoslavia had ceased production of the Mk I and commenced a production run of Mk IVs just prior to the April 1941 invasion.
The Finnish Blenheims flew 423 missions during the Winter War, and close to 3,000 missions during the Continuation War and Lapland War. Blenheim machine-gunners also shot down eight Soviet aircraft. Thirty-seven Blenheims were lost in combat during the wars.
After the war, Finland was prohibited from flying bomber aircraft by the Paris Peace Treaty, with Finland's Blenheims being placed into storage in 1948. However, in 1951, five Blenheims were re-activated for use as target tugs, with the last flight of a Finnish Blenheim taking place on 20 May 1958
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.