Flygflottilj 19:n lähtöä valmisteltiin 8. joulukuuta - 28. joulukuuta 1939 talvisodan alettua 30. marraskuuta 1939 Suomessa ja Ruotsissa. Toisessa vaiheessa rakennettiin tukikohtia 29. joulukuuta 1939 - 11. tammikuuta 1940.
Tämän jälkeen Flygflottilj 19 harjoitti taistelu- ja tiedustelutoimintaa Pohjois-Suomen ilmatilassa, minkä jälkeen se purettiin ja palautettiin Ruotsiin vastaamaan Ruotsin tehostuneesta valmiudesta, mikä oli seurausta Saksan hyökkäyksestä Tanskaan ja Norjaan.
Huollollisesti F 19 oli Suomen sotatalouden kannalta omavarainen, koska se sai polttoaineensa, ammuksensa ja varaosansa Ruotsista.
Osastolla oli 12 Gloster Gladiator I -hävittäjää sekä viisi Hawker Hart -tiedustelukonetta sekä joitain yhteistoimintakoneita. Lento-osasto piti tukikohtanaan Veitsiluodon lentokenttää Kemissä ja työkenttinään Rovaniemen Olkkajärven jäälentokenttä, Hirvasjärven, Kemijärven, Oulun, Vaalan ja Posion lentokenttiä.
12. tammikuuta 1940 Gloster Gladiator I F:llä lentävä vänrikki Ian Iacobi ampui alas Märkäjärvellä 145 IAP:n Polikarpov I-15bis -hävittäjän. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen Ruotsin ilmavoimien lentäjän ilmavoitto.
145 IAP:n hävittäjät ampuivat alas Hawker Hart I Z:n Märkäjärvellä. Lentäjä vänrikki Fritz Färnström ja ampuja alikersantti Thure Hansson pelastuivat. Heidät löysi suomalainen partio 13. tammikuuta Räisälän kylän alueelta.
Hawker Hart I-X ja Hawker Hart I-Y törmäsivät toisiinsa Märkäjärvellä viimeisen rynnäkköhyökkäyksen jälkeen Sallan eteläpuolella.
Y:n lentäjä luutnantti Per Sterner joutui vangiksi ja tähystäjä luutnantti Anders Zachau kuoli.
X:n lentäjä vänrikki Arne Jung joutui vankeuteen, mutta ampuja ylikersantti Matti Sundsten selvisi. Sallan pataljoonan partio löysi hänet 16. tammikuuta nääntyneen ja väsyneen Sundstenin Märkäjärven eteläpuolelta.
Kolme neuvostoliittolaista I-15:ä tuhottiin kentälleen.
Per Sterner ja Arne Jung vapautuivat sotavankeudesta toukokuussa 1940.
Hawker Hartit onnistuivat 12. tammikuuta 1940 pommittamaan neuvostoliittolaisia marssivia rivistöjä Märkäjärvellä melko hyvin tuloksin. Parakkeja ja ajoneuvokeskityksiä oli pommitettu tuleen. Osasto kokonaisuudessaan onnistui neljän I-15 -hävittäjän tuhoamisessa, joista kolme jäälle ja yksi ilmassa.
17. tammikuuta neljä F19:n Gloster Gladiator -hävittäjää tiedusteli päivällä Neuvostoliiton 9. armeijan vetäytymistä Joutsijärveltä Sallan suuntaan Märkäjärven ja Sallan alueilla. Gloster Gladiator I F:llä lentänyt vänrikki Per-Johan Salwén Kuolajärvellä ja Gloster Gladiator I C:llä lentänyt vänrikki Roland Martin Märkäjärvellä ampuivat kumpikin alas yhden 145 IAP:n Polikarpov I-15bis -hävittäjän.
Varmistus näihin kahteen ilmavoittoon saatiin vasta seuraavana päivänä suomalaisen radiotiedustelun siepattua venäläisten raportin kahden venäläiskoneen tuhoutumisesta. 22. tammikuuta kaksi F19:n Hart-konetta pommitti venäläisen 145. hävittäjälentorykmentin tukikohtaa Kairalassa. 23. tammikuuta hävittäjät partioivat Märkäjärven alueella estääkseen neuvostoliittolaisten matalahyökkäykset. Ilmataistelussa Gloster Gladiator I B putosi ja vänrikki J. Sjökvist sai surmansa.
1940
1. helmikuuta Gloster Gladiator I F:llä lentänyt vänrikki P-J Salwén pudotti neuvostoliittolaisen SB-2-pommikoneen Rovaniemen yläpuolella.[6]
4. helmikuuta rykmentin koneet suorittivat yöhyökkäyksen Sallaan.
16. helmikuuta F19 sai yhden Hawker Hart -koneen lisää.
18. helmikuuta kaksi Hawker Hart -konetta pommitti neuvostoliittolaisten Kairalan tukikohtaa Kuolajärvellä. Kolmen seuraavan päivän aikana osasto suojasi ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon, Svenska Frivilligkårenin, siirtoa rautateitse Kemistä Kemijärvelle.
20. helmikuuta Gloster Gladiator -hävittäjä tavoitti DB-3-lentueen Vaalan lähistöllä ja vaurioitti yhtä. Oulussa Gloster Gladiator I E meni ympäri laskussa vaurioituen.
21. helmikuuta kahden Gloster Gladiator -hävittäjän partio kohtasi Rovaniemen läheisyydessä DB-3-laivueen, josta ampuivat alas yhden, vaurioittaen toista.
22. helmikuuta kaksi Hawker Hart -hävittäjää pommitti neuvostoliittolaisten ryhmityksiä Märkäjärvellä.
28. helmikuuta Svenska Frivilligkåren otti rintamavastuun Sallan Märkäjärvellä ja suomalaisjoukot siirrettiin Kannaksen rintamalle Viipurinlahdelle.
Maaliskuu 1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
7. maaliskuuta Gloster Gladiator I:llä Vaalasta startannut vänrikki Einar Tehler pudotti kaksi neuvostoliittolaista SB-2-pommikonetta.
10. maaliskuuta Gloster Gladiator I:llä lentävä vänrikki Gideon Karlsson hyökkäsi Rovaniemen yläpuolelle lentäneitä kuutta nelimoottorista TB-3-pommikonetta vastaan. Yksi koneista vaurioitui ja joutui tekemään pakkolaskun Kemijärven itäpuolelle.
Pakkolaskeutuneen TB-3:n kaikista moottoreista löytyi Karlssonin ampumien luotien osumia. Rovaniemeä ei pommitettu.
Myöhemmin samana päivänä insinööriluutnantti Åke Hildingerin ohjaama Gloster Gladiator I D tuhoutui koelennolla syöksyen jäihin Veitsiluodossa. Lentäjä sai surmansa.
11. maaliskuuta kaksi Hawker Hartia pommitti Märkäjärveä.
Toinen osui polttoaineen kuljetusautoon, toinen ei löytänyt maalia.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
The unit was equipped with 12 Gloster Gladiator Mk. Is, four Hawker Hart Mk. Is, one Raab-Katzenstein RK-26, one Waco ZQC-6, and one Junkers F 13kä.
Flight Regiment 19, Finnish Air Force
Active: 10 January 1940 - 13 March 1940
Branch: Finnish Air Force
Role: fighter/attack
Engagements: Winter War
Staff
Staff Detachment
Radio Detachment
Household Detachment
Truck Detachment
Medical Detachment
Airfield Company
Fighter Squadron, equipped with Gloster Gladiator Mk. Is
Attack/Joint Operation Flight, equipped with Hawker Harts
Transport/Liaison Flight, various aircraft types
The Flight Regiment 19 (Swedish: Flygflottilj 19, Finnish: Lentorykmentti 19 or LentoR 19), also known as the Swedish Voluntary Air Force or F 19 was a Finnish Air Force unit, manned by Swedish volunteers, which operated from Kemi in northern Finland for the last 62 days of the Winter War.
The aircraft also came from the Swedish Air Force inventory. Its designation number was taken from the Swedish Air Force which had 18 flying regiments at the time. The designation F 19 has not been used in Sweden. When new regiments were formed they were named F 20, F 21 and F 22.
The unit made a significant contribution to the defense of Finnish Lapland, from January 7, 1940, with 12 Gloster Gladiator II fighters, five Hawker Hart bombers, and eight other planes. In total, the unit destroyed twelve Soviet aircraft (eight in the air, four on the ground), and lost a total of six planes; two to enemy action and four to accidents. Three of its pilots were killed and two more were captured by Soviet forces. The captives were returned to Sweden five months after the end of the war.
Victories claimed while flying Gloster Gladiator
Name: Air force Victories
Per-Johan Salwén : Finnish Air Force 3 / F 19
Einar Theler: Finnish Air Force 2 / F 19
Ian Iacobi: Finnish Air Force 1 / F 19
Gideon Karlsson: Finnish Air Force 1 / F 19
Roland Martin: Finnish Air Force 1 / F 19
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.