vain 100 kg pommeja.
DB-3f-versiosta alkaen koneen päätyypin versiot tunnetaan myös Iljušin Il-4:na (1940).
Koneita rakennettiin 1 528 kappaletta.
Koneen ohjausominaisuudet olivat raskaat, mutta se oli kuitenkin vakaa lennettävä. Erityisesti nousu vaati pilotilta käsivoimia.
TsKB-26 – prototyyppi
DB-3T – torpedokone vuodelta 1938. Torpedot 45-36-AN ja 45-36-AV sopivat koneeseen.
DB-3TP – torpedokone, merikone vuodelta 1938. Tämä versio ei päässyt tuotantoon.
DB-3M – moottoreilla 2M-87B tai 2M-88 varustettu kone.
DB-3f – eli Iljušin Il-4. DB-3:n tuotanto päättyi vuonna 1940 ja Iljušin Il-4:n valmistus jatkui vuoteen 1944.
IL-4:ssä pyöreä nokka-ampumo korvattiin pidemmällä ja terävämmällä nokalla.
Myös siipi vaihdettiin ohuempiprofiiliseen kopioimalla DC-3:n siiven rakenne pyrkien nopeampaan koneeseen.
--------------------------------------------------------------
Iljušin DB-4 eli TsKB-56 oli isompi kone, jossa oli 2AM-37-moottorit, haarapyrstö ja ylätaso.
Sitä kaavailtiin vuonna 1940, mutta peruttiin, koska Jermolajev Jer-2/Er-2-konetta pidettiin parempana.
Iljušin Il-6
-----------------------------------------------------------------
DB-3F / IL-4
Yleiset ominaisuudet
Kärkiväli: 21,44 m
Pituus: 14,22 m
Korkeus: 4,35 m
Siipipinta-ala: 65,50 m²
Tyhjäpaino: 5 270 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 9 500 kg
Moottorit: 2 x 14-sylinteristä, ilmajäähdytteinen M-87A-tähtimoottori, teho 950 hv/moottori
Nopeus: 439 km/h
Lakikorkeus: 9 300 m
Lentomatka: 3 800 km
Nousunopeus: 416 m/min
Siipikuormitus: 118 kg/m²
3 × 7,62 mm ŠKAS-konekivääriä
(1 × 12,7 mm UBT-konekivääri)
Pommikuorma 2 500 kg ( 25 x 100 kg pommia)
------------------------------------------------------------
Suomi sai talvisodassa sotasaaliiksi 4 DB-3-konetta, joista yksi saatiin lentokelpoiseksi ennen talvisodan loppua. Jatkosodassa Lentolaivue 46:lla oli käytössään myös 4 kappaletta Il-4-koneita, jotka ostettiin Saksalta ja haettiin Ukrainasta.
DB-3F / IL-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.