Mörkö-Morane / Bogey-Morane

Suomen ilmavoimien lentolaivueista Morane-kalustoa käytti kaksi laivuetta, lentolaivueet 14 ja 28. Koneen lento-ominaisuudet olivat hyvät. 

Vakauden suhde ohjattavuuteen oli pelkän lentämisen kannalta hyvä, mutta ammuttaessa kone oli tavattoman epävakaa lyhyt runko liikehti tähdättäessä levottomasti. 

Koneen kaartokyky oli hyvä, minkä ansiosta moni suomalaislentäjä säilytti henkensä tiukoissa tilanteissa. 
-----------------
The M.S.406 had a parallel career in Finland. In February 1940, the first 30 French fighters were allocated to LeLv 28, commanded by Major Jusu. 
These aircraft received the Finnish designations MS-301 to MS-330. 

They were used in combat during the Winter War, against the USSR and carried out 259 operational sorties and shot down 16 Soviet aircraft. In modified form, the M.S.406 were later involved in the Continuation War. Between November 1939 and 4 September 1944, Lv28 scored 118 aerial victories flying the Morane M.S.406 (the unit flew Bf 109Gs for a time, as well). The unit lost 15 aircraft. Total Finnish kills were 121. 

The top Morane ace in all theatres was W/O Urho Lehtovaara, with 15 of his 44.5 total kills achieved in Moranes. 

The Finnish nicknames were Murjaani ("moor"), a twist on its name, and Mätimaha (roe-belly) and Riippuvatsa (hanging belly) because of its bulged ventral fuselage.
---------------------
Morane-Saulnier 406:n pääaseena oli potkurinnavan läpi ampuva 20 mm Hispano-Suiza-tykki. Ase oli epäluotettava ja lakkoili usein jo parin ammutun sarjan jälkeen. 410-mallissa oli neljä 7,5 mm siipikonekivääriä, joiden läpäisykyky oli heikko. 

Aseistusta parannettiin Suomessa asentamalla tykin tilalle 12,7 mm Berezina ja Colt -konekiväärejä, joista erityisesti Berezina oli epäluotettava.

Radion kuuluvuus ja toiminta oli sekin kyseenalainen. Moottori oli alitehoinen ja herkkä ylikuumenemiselle. Aseiden, moottorin ja radion ohessa koneen paineilmajärjestelmä aiheutti Ilmavoimien mekaanikoille paljon päänvaivaa.

Morane-Saulnier oli suunnitteluaikanaan ajanmukainen kone, mutta jo vuonna 1939 Länsirintamalla vanhentunut. Suomessa eversti Rikhard Lorentz esitti koneen hyllyttämistä suurten tappioiden vuoksi jo syyskuussa 1942. Hyllytysesitykseen liittyvät parannusehdotukset johtivat Mörkö-Moraneen.

Moranen varustaminen venäläisellä sotasaalismoottorilla (Klimov M-103) nousi ensimmäisen kerran esille elokuussa 1940. Pontimena oli alkuperäisen Hispano-Suiza-varamoottorien ja -varaosien puute ja Klimov M-103:n samankaltaisuus Hispano-Suizan kanssa, olihan M-103 siitä kehitetty. Toimeksianto peruttiin jo kuukauden kuluttua, kun selvisi, että Suomi sai ostaa Morane-hävittäjiä Saksan sotasaalisvarastosta.

Jatkosodassa Morane osoittautui suoritusarvoiltaan ja aseistukseltaan niin riittämättömäksi, että omat tappiot ilmataisteluissa alkoivat kasvaa. Syyskuussa 1942 eversti Richard Lorenz esitti vaihtoehtoisesti koneen hyllyttämistä tai sen varustamista joko M-105 tai M-103 -moottorilla.
---------------------
The Finnish Frankenplane

Finnish variants
France sent 30 Morane-Saulnier to Finland, between 4 and 29 February 1940. 
By 1943 the Finns had received an additional 46 M.S.406s and 11 M.S.410s purchased from the Germans. By this point, the fighters were hopelessly outdated, but the Finns were so desperate for serviceable aircraft that they decided to start a modification program to bring all of their examples to a new standard.

The aircraft designer Aarne Lakomaa turned the obsolete "M-S" into a first rate fighter, the Mörkö-Morane (Finnish for Bogey or Ogre Morane), sometimes referred to as the "LaGG-Morane". Powered by captured Klimov M-105P engines (a licensed version of the HS 12Y) of 820.3 kW (1,100 hp) with a fully adjustable propeller, the airframe required some local strengthening and also gained a new and more aerodynamic engine cowling. 

These changes boosted the speed to 525 kilometres per hour (326 mph). Other changes included a new oil cooler taken from the Bf 109, the use of four belt-fed guns like the M.S.410, and the excellent 20 mm (0.787 in) MG 151/20 cannon in the engine mounting. However, supplies of the MG 151 were limited, and several received captured 12.7 mm (0.500 in) Berezin UBS guns instead.

The first example of the modified fighter, MS-631, made its first flight on 25 January 1943, and the results were startling: the aircraft was 64 kilometres per hour (40 mph) faster than the original French version, and the service ceiling was increased from 10,000–12,000 metres (33,000–39,000 ft).

Originally, it was planned to convert all the 41 remaining M.S.406s and M.S.410s with the Soviet engine, but it took time, and the first front-line aircraft of this type did not reach LeLv 28 until July/August 1944. By the end of the Continuation War in 1944, only three examples had been converted (including the original prototype). 


Lieutenant Lars Hattinen (an ace with six victories) scored three kills with the Mörkö-Morane, one with each Mörkö-Morane in the squadron. More fighters arrived from the factory, though, and the Mörkö-Moranes took part in the Lapland War as reconnaissance and ground attack aircraft. Not all the Mörkö-Morane conversions were completed before March 1945, when the entire re-engining programme was halted. After the end of the war, the total was brought to 41, which served as advanced trainers with TLeLv 14 until September 1948. In 1952 all remaining Finnish Moranes were scrapped
----------------------

Mörkö-Morane / Morane-Saulnier MS 406 C1
Miehistö: 1 ohjaaja
Pituus: 8,17 m
Kärkiväli: 10,62 m
Siipipinta-ala: 16,00 m²
Tyhjäpaino: 2 210 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 2 787 kg
Moottori: Klimov M-105P -rivimoottori, 12 sylinteriä, 
Teho: 820 kW (1 100 hv) 2 000 metrissä, potkurina W-61P.
Huippunopeus: noin 440 km/h (merenpinnan tasalla)
Huippunopeus: noin 510 km/h (4 000 metrissä)
Kohoamisnopeus: noin 17 m/s (0–3 000 metrissä)

Aseistus: 2 x 7,5mm mg + 1 x 20 mm Mauser MG-151/20 -tykki johon 150 ammusta.
----------------------------
Asennussuunnittelu aloitettiin välittömästi. Moottoriksi tuli 1 100 hevosvoiman (820 kW) Klimov M-105P ja pääaseeksi 20mm tykki, jonka lisäksi siipiin jätettiin kaksi 7,5 mm konekivääriä. Muutoksia jouduttiin tekemään myös pakoputkistoon, ahtimeen, jäähdytysnestesäiliöön ja öljynjäähdyttimeen. Muutostyö tehtiin ilman piirustuksia ja ensimmäinen muutettu kone (MS-631) valmistui koekäyttöön jo tammikuussa 1943 ja ensilento tapahtui helmikuussa 1943. 

Koneessa ilmeni kuitenkin jäähdytysongelmia, jolloin koneeseen jouduttiin suunnittelemaan kokonaan uusi nestejäähdytin. Myös öljynjäähdytin jouduttiin vaihtamaan Messerschmittin jäähdyttimeen[3]. Koelennoilla kesällä ja syksyllä 1943 Mörkö-Morane osoittautui selvästi alkuperäistä paremmaksi. Huippunopeus oli 510 km/h luokkaa ja kohoamisnopeus jopa 25 m/s.

Sarjamuutosten valmistelu aloitettiin joulukuussa 1943. Saksasta ostettiin helmikuussa 1944 85 kappaletta M-105-moottoreita. Niiden lisäksi käytettiin omia sotasaalismoottoreita. Sarjaosien valmistukseen päästiin huhtikuussa 1944 ja ensimmäiset muutetut koneet luovutettiin laivuekäyttöön heinäkuussa 1944 ja viimeiset valmistuivat maaliskuussa 1945, jolloin kaikki 41 käyttökelpoista Morane-hävittäjää oli muutettu Mörkö-Moraneiksi.

Morane MS 406  vs                                 /             Mörkö-Morane 
Teho:  860 hp                                          /            Teho: 1100 hp

Matkanopeus: 300 km/h                        /             Matkanopeus: 410 km/h
Nopeus merenpinnassa: 377 km/h      /              Nopeus merenpinnassa: 435 km/h
Huippunopeus: 449 km/h                     /              Huippunopeus: 510 km/h

Toimintamatka: 840 km                        /              Toimintamatka: Ei tiedossa
Nousunopeus: 14 m/s                          /               Nousunopeus: 17-20 m/s
Lakikorkeus: 8500 m                            /               Lakikorkeus: 11800 m
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sveitsissä lisenssillä valmistettu versio D 3801 vastasi suorituskyvyltään suunnilleen Mörkö-Moranea. 
Sen moottori Hispano-Suiza HS 12Y51 kehitti 1 050 hv. Jäähdytin oli kiinteä. 
Nopeus oli 535 km/h. 
Aseistuksena oli MS 410:n tapaan neljä konekivääriä ja tykki.