Finnish Me 109

The Finnish Air Force received its first Bf 109s in 1943. A total of 162 aircraft of this type were to be purchased and the first aircraft landed in Finland on 13 March 1943. In total, 159 aircraft were taken into service, as two G-6s and one G-8 were destroyed en route to Finland. 

Forty-eight of these were G-2s, 109 were G-6s and two were G-8s. 

The Bf 109 is still the aircraft type that has served in the largest numbers in the Finnish Air Force. The aircraft was nicknamed Mersu in popular speech (the same as the nickname for Mercedes-Benz cars, whose parent company Daimler-Benz produced the Bf 109 engine) and carried the designation MT and a 3-digit identification number. 

With the arrival of the 109s, the Finns once again could fight on a more even basis, as they could match the latest Soviet fighters. The last of the purchased aircraft arrived in Finland on 20 August 1944, just before the armistice with the Soviet Union.

Suomi oli neuvotellut hävittäjien hankkimisesta Saksan kanssa jo ennen jatkosodan alkua, ja joulukuussa 1942 päästiin sopimukseen 30 Bf 109 G-2 -koneen hankinnasta. Koneet luovutettiin seuraavan vuoden tammikuussa uudelleen muodostetulle lentolaivue 34:lle (LeLv 34). Koneita lähti noutamaan 17 suomalaista pilottia, jotka lensivät tyyppikoulutuksen jälkeen yhteensä 16 konetta Suomeen maaliskuussa 1943.

Loput hankituista koneista haettiin saman vuoden toukokuussa. Hankintasopimuksen mukaan Saksa korvasi tuhoutuneet koneet uusilla, ja korvaavia koneita saatiinkin elokuun 1943 ja huhtikuun 1944 välisenä aikana kaikkiaan 18 kappaletta. Korvauskoneiden joukossa Suomeen tuotiin myös muutama Bf 109 G-2/Trop, joka oli konetyypin tropiikkiolosuhteisiin muunneltu versio.

Sopimus seuraavien 30 koneen toimituksesta tehtiin maaliskuussa 1944, ja koneet toimitettiin Suomeen saman vuoden toukokuun alkuun mennessä. Konetoimituksia jatkettiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana vuoden 1944 kesäkuusta elokuuhun, jolloin Suomeen saatiin kaikkiaan 72 Bf 109 G-6- ja G-8 -konetta. Kolme konetta vaurioitui siirtolennolla. 

Suomeen toimitetuista koneista 14 oli Bf-109 G-6/R6 -muunnosta, joihin oli asennettu 20 millimetrin MG 151/20 -tykit siipien alle. Tykit poistettiin suurimmasta osasta suomalaisia koneita ketteryyden parantamiseksi ennen sodan loppua.

During the Continuation War, Bf 109s were in service with fighter squadrons 24, 28, 30 and 34:

Finnish Bf 109G tally:
                                HLeLv 24  HLeLv 28 HLeLv 30    HLeLv 34
Victories                   304              15              3                  345
Losses in combat     14                 0              2                    18

The Finns scored 667 confirmed victories with the type, losing 34 Bf 109s to enemy fighters or anti-aircraft fire. A further 16 were lost in accidents and eight aircraft were destroyed on the ground. Twenty-three pilots were killed.

One hundred and two Bf 109s survived the war, and the aircraft remained the main fighter of the Finnish Air Force for almost a decade after the end of World War II. Despite the aircraft's expected short lifespan (it was built as a wartime aircraft and was calculated to last about 100–200 flight hours), it continued in service until spring 1954 when the FAF entered the Jet Age. The last flight was on 13 March 1954 by Major Erkki Heinilä in aircraft MT-507.

Ensimmäiset Messerschmittit sijoitettiin Suomen ilmavoimissa LeLv 34:ään, jokasuoritti konetyypin ensimmäisen taistelulennon maaliskuussa 1943. Aselepoon mennessä HLeLv 34 saavutti 345 ilmavoittoa ja menetti 18 omaa konetta. HLeLv 34 toinen laivue liitettiin HLeLv 30:een maaliskuussa 1944, joka toimi aluksi Helsingin Malmin lentoasemalta. Saman vuoden heinäkuun puoleenväliin mennessä laivue sai lisää koneita, mutta kohtasi vain harvoin vihollisia toiminta-alueellaan Suomenlahdella, sillä taistelutoimet sijoittuivat sodan tässä vaiheessa enimmäkseen Karjalankannakselle. Laivueen Bf-109 -koneet saavuttivatkin vain kolme ilmavoittoa.

HLeLv 24 sai ensimmäiset G-2-koneet huhtikuussa 1944, ja osallistui heinäkuussa 1944 kiivaisiin ilmataisteluihin kannaksella Immolan kentältä käsin. Laivue saavutti taisteluissa yli 300 ilmavoittoa ja menetti 14 konetta. Aiemmin Morane 406 -kalustoa käyttänyt HLeLv 28 käytti Bf 109 G-2 -koneita heinäkuusta 1944 aina aselepoon saakka saavuttaen 15 ilmavoittoa. 

Kaikkiaan suomalaisille Messerschmitteille ilmoitettiin 663 ilmavoittoa niiden taistelukäytön aikana. Konetyypillä parhaiten menestynyt suomalainen oli Ilmari Juutilainen, joka ampui alas Bf 109:llä kaikkiaan 58 vihollista. 102 Messerschmittiä selvisi sodasta, joista 60 jatkoi palvelusta sodan jälkeen loppujen ollessa varastoituna rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti

Finnish Bf 109G-2 at Malmi Airport in 1943

Museum aircraft in Finland

Several Bf 109s are preserved in Finland. MT-452 is on display at the airfield in Utti, and the Central Finland Aviation Museum displays MT-507, which was the last flying Bf 109 of the FAF. 

The Finnish airplane constructor Valtion Lentokonetehdas also manufactured a fighter, called VL Pyörremyrsky, whose appearance greatly resembled the Bf 109 but which also features some significant improvements, such as significantly easier handling, different wing construction, and re-designed landing gear. One single aircraft was produced before the end of the war; it is today displayed at the Central Finland Aviation Museum. 

Further, the doctoral thesis by the Finnish aircraft expert Hannu Valtonen is called "Tavallisesta kuriositeetiksi – Kahden Keski-Suomen Ilmailumuseon Messerschmitt Bf 109 -lentokoneen museoarvo" (From regular to a curiosity – The museal value of two Messerschmitt Bf 109s at the Central Finland Aviation Museum).

Me 109 oli toisen maailmansodan jälkeen Suomen ilmavoimien päähävittäjä ja käytössä vuoteen 1954 muiden alueen maiden siirryttyä suihkuhävittäjien käyttöön.

Museokoneita Suomessa

Messerschmitt Bf 109 G-6 (MT-507)

Utin lentokentällä on esillä yksi kone, MT-452.

Keski-Suomen ilmailumuseossa on näytteillä tyypin viimeisen lennon Suomen ilmavoimissa lentänyt koneyksilö, MT-507.

Suomen Ilmailumuseossa on näytteillä Messerschmitt Bf 109 G-2 (MT-208) eturunko. Kone teki pakkolaskun mereen ajettuaan ilma-ammuntaharjoituksissa maalilakanaan.

Hannu Valtonen väitteli 24. maaliskuuta 2006 tohtoriksi aiheesta ”Tavallisesta kuriositeetiksi – Kahden Keski-Suomen Ilmailumuseon Messerschmitt Bf 109 -lentokoneen museoarvo” Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Museologian alalla tämä väitös on Suomessa ensimmäinen. Väitöskirjasta julkaistiin museon julkaisusarjassa kirja numero 9

VL-Pyörremyrsky (VL = Valmet)