maanantai 23. syyskuuta 2013

Lentokoneet 1919-1930.

Suomesta ilmailu alan asiantuntijat palasivat kotiin Saksaan vallankumouksen takia.
Saksalaisten jälkeen Suomeen saapui 1919 Ranskan asiantuntijoita, joiden toimesta tehtiin uudempi koulutus-suunnitelma Suomen ilmavoimille varustettuna ranskalaisin
konein.

Suomi osti Ranskasta lentoveneitä ja maa-tiedustelukoneita mutta ei hävittäjä koneita koska ei osattu päättää, kumpi konetyyppi olisi suomen käyttöön parempi, vesikone vai pyörillä varustettu, joka edellyttäisi lentokenttien rakentamista. Ponttooneilla varustetut koneet olivat vielä yleistymässä koko euroopassa juuri samasta syystä.
Ranskasta ostettiin 20 kpl  Breguet XIV ja 12 kpl Georges-Levy G.L. 40 lentovenettä.

Täytyy myös muistaa että juuri Ranska oli maa, josta yhdysvaltojen Boeing hävittäjä koneiden valmistus sai alkunsa Spad VII (= Thomas morse MB 3A) koneiden ansiosta kun taas Curtiss hävittäjä koneiden alku on Camel kaksitaso, eli Curtiss JN-4 (Jenny).



Breguet XIV

Breguet XIV


                                                            Georges-Levy G.L. 40
                                                           Georges-Levy G.L. 40


Suomella ei ollut ainoatakaan kunnollista hävittäjäkonetta vielä 1922 vuoden aikaan vaikka käyttöön oli tehty ilmavoimien kehityksen ohjelma, monien hävittäjä koneiden
hankkimiseen niin, että pääpaino olisi maakentillä toimivilla pyörä varuste koneilla.
Hankinta toteutettiin ostaen yksi laivue ja tarkoituksena voida rakentaa loput 124 kpl lisenssi menetelmällä suomessa, omalla lentokone tehtaalla.

Testikoneeksi valittiin 1923 vertailun jälkeen ranskalainen Gourdou-Lesseure GL-21 B2 yksipaikkainen konetyyppi joita suomi osti testikoneen jälkeen lisää vuonna 1924. 
Tähän sarjaan kuului myös GL-22 B3 tyypin koneita. Kaikki koneet tulivat Suomen ensimmäisen täysivahvuisen hävittäjä-laivueen käyttöön, jolloin muodostettiin myös
suomalaisen hävittäjä-lentäjä koulutuksen ensimmäinen "oikea" pohja.


                                                      Gourdou-Lesseure GL-21 B2
                                                        Gourdou-Lesseure GL-21 B2 
                                                              Gourdou-Lesseure GL-21 B2


                                                       Gourdou-Lesseure GL-22 B3 
Gourdou-Lesseure koneiden lento ominaisuudet olivat tuolloin hyvät tai erinomaiset vaikka niiden rakenne ei ollut kovin kestävä. Koneet siirrettiin harjoituskoneiksi 1927, viimeinen näistä poistettiin käytöstä 1931. Suomessa huomattiin kotimaisen hävittäjä koneen valmistuksen vievän liikaa aikaa ja hävittäjä-lentoeskardeerille 6/ 1927 tilattiin 
englannista Martinsyde F.4 Buzzard hävittäjiä väliaikaiseksi koneeksi.

Martinsyde F.4 englantilainen yksipaikkainen hävittäjä oli hankittu 1923 testikoneeksi ilmavoimille ja 1927 niitä tilatttiin 14 kpl lisää korvaamaan Gourdon-Lesseure koneita.




Martinsyde F.4 koneiden sijoituspaikka oli Utti, jossane palvelivat vuoteen 1928 asti, jonka jälkeen koneet siirrettiin ilmasota koulun harjoitus koneiksi, jossa ne palvelivat vuoteen 1939 asti.
Viimeinen kone on entisöity, se on keskisuomen ilmailu-museossa ja ainoa säilynyt Martinsyde F.4 maailmassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.