keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Valkoiset lentokoneet / 1918-1922

Ensimmäinen lentovene saatiin käyttöön kun venäläinen upseeri lensi Stetinin M9 koneen Antreaan, kone upposi seuraavan päivänä kun sillä yritettiin lentää konetta tuntematta. Konetta lentänyt upseeri seurasi tapahtumaa vankilan ikkunasta.

                                  


Suomen valkoisen armeijan ilmavoimien ensimmäinen käyttöön saatu sotilas kone oli ruotsista lahjoituksena saatu Thulin typ D, joka oli Morane-Saulnier L koneen lisenssi.
Toinen samanlainen saatiin ostaa hieman myöhemmin Ruotsista Finlands vänner järjestön lahjoitusvaroin ja kuljetettiin 18.3.1918 salaa haaparannasta junalla suomen valkoisten joukkojen käyttöön.

                                       Thulin Typ D.jpg
                                 M-S parasol lisenssiversio Thulin Typ D:n (replika) Keski-Suomen ilmailimuseo.

Näiden koneiden elinaika jäi hyvin lyhyeksi ja taistelu merkitys hyvin mitättömäksi.
Kreivi von Rosenin lahjoittama kone sai tyyppimerkinnäin F-1. Kone ollessa lennolla 3.8 1918, potkuri murtui. Kone tuhoutui kokonaan 16.4. 1918 kun siipi murtui lennon aikana ilmassa. Ruotsalainen lentäjä ja suomalainen tähystäjä kuolivat onnettomuudessa. 


Toinen thulin sai tunnuksen F-3 ja se syöksyi maahan 28.3.1918. Koneen moottori syttyi palamaan lennon aikana kone syöksyi maahan, vaurioitui korjauskelvottomaksi, ohjaaja säilyi hengissä.

Seuraavia konehankintoja olivat ruotsissa valmistetut N.A.B typ 9 (Albatros B-II) joita Suomen ilmavoimilla oli yhteensä 2 kpl, samoin 1 kpl Södeltelge Werkstäder (S.W.) tehtaan valmistamaa S.W. 20 (Albatros B-II) tyypin konetta. Nämä oli ensimmäiset sotaan soveltuvat koneet jotka itsenäisen Suomen ilmailuvoimat saivat lahjoituksena.

Toinen suomen ilmailuvoimien palvelukseen tullut N.A.B. 9 kone sai F-2 tunnuksen, ehdittyään toisena koneena palvelus-käyttöön. Niitä tuli maahan lahjoituksena kolme vuonna 1918 ja Valkoinen armeija lensi kahdella suhteellisen paljon tiedustelulentoja. Viimeiset lennot tapahtuivat vuonna 1920. 


                                                      N.A.B typ 9 (Albatros B-II)
                                                    N.A.B. Typ 17 Albatros Jägare
N.A.B. typ 17 Albatros Jagare, yksipaikkainen hävittäjäkone, muunnettu N.A.B.:n Albatros-tiedustelukoneesta. Yksi kone saatiin 1918 mutta ei voitu käyttää hävittäjänä aseistuksen puuttuessa eikä yksipaikkainen kone kelvannut tiedustelukoneeksi.

Suomen valkoinen armeija sai ruotsista (tukkukauppias G Svensson) lahjoituksena, 
5.5.1918 Thulin LA alkeis-koulukoneen. Kone palveli ilmailuvoimien lentäjien koulutus käytössä Utissa ja sai suomessa tunnuksen F-5. Tuhoutui pakkolaskussa helmikuu 1919. Koneella koulutettiin ensimmäiset suomalaiset lentäjät omassa kotimaassa.
                                                Thulin LA alkeis-koulukone
N.A.B. typ 12 kaksimoottorista ja kaksipaikkaista lähdettiin lentämään Suomeen 29. kesäkuuta 1918. Kone katosi matkalla ja sen osia löydettiin myöhemmin merestä.

Saksalaisia D.F.W. C.V lentokoneita ostettiin 2 kpl suomeen 3/1918. Sisällin sodan aikana näiden käyttö jäi hyvin pieneksi. Ne tuhoutuivat 1919 ja 1921 vuosien aikana.
                                                              D.F.W. C.V 
Venäjällä lisenssillä valmistettuja Nieuport 10 tiedustelukoneita oli käytössä kolme.
Kaksi koneista saatiin lahjomalla (Pietari /St Petersburg), yksi venäjältä sotasaaliina.
Koneet tuhoutuivat eri syiden johdosta, viimeinen maaliskuussa 1919.

Lentovene Stetinin M-9 ("devjatkaa" = 9) oli käytössä venäjän laivaston lentoasemilla
etelä-suomen rannikolla (Turku ja Ahvenamaa) joista saatiin kahdeksan sotasaaliiksi, yksi lentäjä loikkasi Pietarista suomen valkoisten joukkojen puolelle.
Koneita käytettiin vuosina 1918 - 1922. Kone oli raskas ohjattava ja vaati kokemusta

Venäjällä valmistettuja Nieuport 17 koneita oli käytössä kaksi ja 21 tyyppiä yksi kone.
Koneet olivat venäläisen A/O Duks tehtaan valmistamia. Koneiden käyttö oli pientä ja ne olivat palveluksessa 1918 - 1923 vuosien aikana.
                                                            A/O Duks / Nieuport 17 
                                                             A/O Duks / Nieuport 21

Kaksipaikkainen saksalainen meritiedustelukone Friedrichshafen FF33E oli käytössä 
suomen ilmailuvoimilla 1918 - 1920 vuosina. Koneita oli 3 kpl koulutuskäytössä.

Meritiedustelu ja pommikone Friedrikshafen FF 49 oli kehitetty  FF 33 mallista. Kone oli hyvä lento-ominaisuuksilta, hyvin merikelpoinen ja hyvä lennettävä.
Koneita käytettiin hyökkäys-pommituksiin aluevesi rajaa loukanneita venäläisiä laivoja vastaan ja hyökättiin useasti neuvosto-venäjän Liettuan rannikolla oleviin tukikohtiin. 
Lempinimen "Fredrika"  saanut kone (8 kpl) oli palvelukäytössä vuosina 1918- 1922.

Suomen valkoinen armeija tilasi Saksasta yhden Rumbler koneen ja lisäksi seitsemän muuta lentokonetta. Ainoa lentäjä koulutuksen saanut Luuntnatti Mårtenson lähetettiin tekemään hankinnat. Kone lensi suomeen (toukokuu 1918, vääpeli O Hamberth) ja sen tunnus oli F-20. Kone tuhoutui 1919 vuoden lopulla. Toinen meritoiminta-hävittäjä Rumbler 6B ostettiin Tallinnasta saksalaisilta 1918 luvun lopussa ja se palveli ilmailuvoimissa vuoden 1926 loppuun asti. Kone oli ensimmäinen vesikone jolla suomessa tehtiin silmukka.

Ranskalainen Spad S.VII, eräs liittoutuneiden parhaita, eräs eniten käytettyjä koneita
maailmansodassa. Valmistettiin Ranskassa lähes 6 000 kpl,  Englannissakin 200 kpl. Pienikokoinen hävittäjä, nopea ja kestävä. Ainoa suomen ilmavoimien Spad saatiin sotasaaliiksi 1918, kun venäläiset joukot perääntyivät suomesta ja jättivät jälkeensä.  

Kone oli hyvin huonossa kunnossa, ja se kunnostettiin tilaamalla Ranskasta varaosia. Sillä lennettiin suomessa kunnostamisen jälkeen paljon. Kone oli käytössä 1919–1923 vuosina. Kone vaurioutui liikaa onnettomuudessa 5/1923, eikä sitä enää kunnostettu. 
Koneen rekisteritunnus oli D/76-18.
                                                                      Spad C.VII 
Sisällis sodasta saatiin viisi venäläisten perääntyessä jättämää Stetinin M-16 konetta
hyvin huonossa kunnossa olevia. Varaosia oli paljon ja niistä koottiin yksi kone lisää.
Kone oli Farman F.30 koneesta muunnettu meritiedustelu- koulukone. 
Tämä kellukeilla varustettu kone pystyi nousemaan la laskeutumaan myös lumella.
Nämä "Farman" nimen saaneet koneet oli käytössä 1918 -1923 vuosien aikana.
Yhdestä tälläisesta koneesta tehtiin 17.6. 1922 suomen ensimäinen laskuvarjo-hyppy.

Stetinin M-15 koneita oli valmistettu Venäjällä, jossa keisarillinen laivasto tilasi koneita
100 kpl. Tiedossa ei ole kuinka paljon koneita valmistettiin. Kone oli Stettinin koneista
paras lento- ja ohjaus ominaisuuksilta. Ilmavoimat sai sotasaalliksi kaksi venäläisten jättämää konetta, sisällis sodan päättymisen jälkeen. 

Toisen lensi kapteeniluutnantti Jurij Herbert Granbodan lento-tukikohdasta suomeen.
Kone lensi Turkuun josta löytyi myös toinen kone jota ei kunnostettu. Jurij Herbertin
lentämä kone upposi (sortavala) satamaan, lentäjän katsellessa vankilan ikkunasta.
Kone oli valmistettu kaukotiedustelu käyttöön. Se oli kaksipaikkainen lentovene, joka
kykeni toimimaan myös talvella suksilla varustettuna.  
Kone sai lempinimen moottorin tyypin perusteella "Hispano-hävittäjä" jota nimeä siitä käytettiin. Kone oli käytössä 1918 - 1919 vuosien aikana.

Suomi osti yhden Rumbler C.VIII koneen 1918. Kone lensi Neuvosto-Venäjää vastaan
yhden sotalennon huhtikuussa 1919, joka kuitenkin keskeytyi moottorin öljyvuodon takia. Kone oli käytössä tiedustelukoneena 1918 - 1924 vuosien aikana. Kone oli hyvä lentää, mutta se sai paljon vauroita palvelu aikana. Kone oli tiedustelu-koulu-kone, ensimmäisiä omassa lajissaan ja varustettu heikommalla moottorilla kuin hävittäjät.

                                                           
Stetinin M-5 oli koulutus käyttöön tarkoitettu kaksipaikkainen lentovene joka sekin oli ranskalaisen F.B.A tehtalta vaikutteita saanut kone. Koneella oli helppo lentää ja sillä voitiin lentää myös lumelta. Se oli esimmäinen Stetinin tehtaan valmistama konemalli.
Suomen ainoa M-5 kone saatiin, kun kone ajautui syysmyrskyn aikana järven rantaan
Konetta nimitettiin "Pjatjovka" (viitonen) nimellä. Se oli käytössä 1918 - 1920 aikana.

Suomi sai ilmavoimille saksalaisten tallinnan lentoasemalta meritoiminta koneen (1), muiden koneiden oston yhteydessä. Friedrichshafen FF41AT oli kaksi-moottorinen, kolme paikkainen kone joka saatiin muiden kauppojen yhteydessä ilmaiseksi.
Kone se oli ilmavoimien ensimmäinen kaksimoottorinen. Sen jänneväli oli suuri ja sillä tehtii vain kahdeksan (8) lentoa. Moottoreita osattu eikä koskaan saatu toimimaan kunnolla. Koneen tunnus oli 6-A1. Se kunnostettiin keväällä 1919 oston jälkeen ja koe-lennettiin. Siirrettiin korjattavaksi 1922 (ilmailu-telakka Santahamina) jossa poistettiin torpedon ripustimet ja rungon etuosa muutettiin. Sillä tehtiin kolme lyhyttä koelentoa 21.3.1922 ja vielä alkukesän aikana 1923 viisi lentoa sekä viimeinen 4.7.1923, kunnes poistettiin tammikuu 1924 aikan rekisteristä. 
Koneen tiedossa oleva lentoaika on 3 h 20 min, kaikki lennot yhteensä.

Suomen lentojoukkoihin liitettiin 6/1919 ranskalainen komennuskunta. Sen johdossa oli majuri Raoul Etienne, jonka toimesta tehtiin suunnitelma varustaa ilmavoimat pyörilla olevilla koneilla. Hankinta aiheutti vastusta vesikoneiden kannattajien taholta.
Kompromissin johdosta hankittiin 20 kpl Breguet 14 A-2 konetta ja 12 Georges-Levy
lentovenettä, jotka kaikki tulivat suomeen (sama vuosi) syyskuu mennessä.
                                                           Breguet 14 A-2
1921 ostettiin lisää 10 kpl. Suomella oli kaikkiaan käytössä 38 kpl Breguet 14 konetta. Suomeen toimitetut koneet varustettiin Fiat A-12 moottoreilla. Breguet 14 a-2 oli kaksi paikkainen tiedustelukone jonka lento-ominaisuudet olivat hyvät. Koneiden käyttö oli suomessa runsasta. 

Niitä käytettiin Kolomäen lentokentän pommituksiin ja Pietarin (St Petersburg) alueen tiedusteluun. Koneet  olivat käytössä 1919 - 1927 vuosien aikana. Koneiden käyttötunnit olivat suuria ja niiden lähes 500 lentotuntia pidettävä hyvänä.
Breguet kone osallistui ensimmäiseen suomen ympäri lento kilpailuun 1922 ja kaksi konetta lensi 1925 kevät retken petsamoon ja takaisin.
                                                           Breguet 14 A-2

Georges-Levy lentoveneen aiheuttamat kokemukset olivat lähes kaikki negativisia.
12 konetta ostettiin suomeen, niistä kolme tuhoutui maahan syöksyssä, seitsemän henkilöä kuoli ja koneet poistettiin käytöstä vaarallisten käyttö-ominaisuuksien takia.
Kone sai nimen "Lentävä ruumisarkku". Niitä käytettiin 1919 - 1922 vuosien aikana.
                                                          Georges Levy G.L. 40 HB2
Yksipaikkaisia Fokker D.VII koneita ostettiin 1919 suomeen 3 kpl. Koneista tuhoutui kaksi heti seuraavana vuonna. Koneiden kolutus-käyttö tarkoitus jäi hyvin vähäiseksi.
Fokker D.VII koneilla tehtiin suomen ensimmäiset silmukat. 1924 viimeinen ehyt kone poistettiin käytöstä. 

                                                            Fokker D.VII

Kaksipaikkainen Albatros C.III tiedustelukonetta ostettiin suomeen saksastai 1919.
Koneita käytettiin koulukoneina. Toinen tuhoutui moottori palossa, pian saapumisen
jälkeen, toinen syöksyi maahan 1920, miehistö menehtyi, syynä epäiltiin sabotaasia.
                                                       Albatros C.III
Italiasta saattiin 1919 lahjoituksena yksi S.I.A.I. S.9 kaksipaikkainen lentovene, joka tuhoutui 1920, jolloin saattiin varat kahden samanlaisen koneen ostamiseen.
Koneiden noustessa 7.9. 1920 alppien ylle, ne tuhoutuivat tässä ylityksessä, jonka syyksi on arveltu sabotaasia tai ilman turbulenssia. Tuhoutumisen syy ei selvinnyt.


Päivämäärä 7.9. vakiintui ja on suomessa yhä käytössä oleva vainajien muistopäivä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.