Hawker Hurricane I

Hawker Hurricane oli Britannian kuninkaallisten ilmavoimien 1930-luvulla käyttöön ottama hävittäjä-lentokone-tyyppi. Se oli lukumääräisesti tärkein englantilaisten hävittäjälentokone taistelussa Britanniasta 10. heinäkuuta - 31. lokakuuta 1940. 
                             
Tuolloin RAF:illa oli käytössään 32 Hurricane-laivuetta ja 19 Supermarine Spitfire -laivuetta. 620 Hurricane- ja Spitfire-hävittäjälentokonetta torjui 3 500 saksalaisen pommitus- ja hävittäjä-lentokoneiden uhan.
--------------------------------------------------------------------------------------

Talvisodan sytyttyä Suomi pyrki hankkimaan ajanmukaista hävittäjäkalustoa ulkomailta, kuten Britanniasta. Joulukuun 1939 hankintaesitysten yhteydessä konetyyppiä ei yksilöity, jolloin onnistuttiin hankkimaan 30 jo vanhentunutta Gloster Gladiator -hävittäjää. 

9. tammikuuta 1940 Suomi esitti uuden tarkennetun toivomuksen saada 30–60 Hurricane-hävittäjäkonetta. Britannian ilmailuministeriön ja Kuninkaallisten ilmavoimien vastustuksen vuoksi kauppa rajattiin 12 koneeseen. 

Kauppa sovittiin lopullisesti 1. helmikuuta 1940, jolloin Hawker-konsernin tytäryhtiö Gloster Aircraft Co. myi koneet Suomelle. 
Tätä ennen Kuninkaalliset ilmavoimat luovutti uudet mutta varastoidut koneet Glosterille. Koneet olivat peräisin toisesta 300 koneen valmistuserästä.
                             
Siirtolentäjät lähtivät 29. tammikuuta 1940 Turun, Tukholman ja Alankomaiden kautta Britanniaan noutamaan koneita. Komennuskunta saapui 5. helmikuuta St. Athaniin Walesiin. Sopimukseen kuului siirtolentäjille supistettu ja nopeutettu tyyppikoulutus. 

Suomelle myydyt Hurricanet saatiin St. Athansiin kolmen koneen erissä 21.–27. helmikuuta. Siirtolento Suomeen oli päätetty tehdä kahdessa kuuden koneen erässä. Ensimmäinen kuuden koneen erä lensi Wickin, Stavangerin ja Oslon kautta Västeråsiin 25.–29. helmikuuta.

Toinen erä lähti siirtolennolle 29. helmikuuta 1940. Wickissä yksi koneista vaurioitui lievästi, kun oikeanpuoleinen laskuteline painui laskussa sisään. Matka jatkui Wickistä eteenpäin vasta 2. maaliskuuta, jolloin vaurioitunut kone jäi ohjaajineen Wickiin. Yksi viidestä koneesta törmäsi maahan Egerön saarella lähellä Stavangeria. Huono sää viivytti lentoa Väesteråsiin, jonne päästiin vasta 6. maaliskuuta.
                              
Väesteråsissa koneisiin asennettiin muun muassa kaasuttimen etulämmitys. Yhdeksän konetta lennettiin Suomeen 7. maaliskuuta 1940 Suomeen ja yksi 10. maaliskuuta. Wickiin jäänyt kone korjattiin, mutta sitä ei voitu siirtolentää Suomeen yksin. Talvisota päättyi ja Britannia palasi Suomelle jo luvatun sotamateriaalin osalta syyskuun 1939, mikä edellytti uusia vienti- ja luovutuslupia.
                          
Siirtolentäjä palasi toukokuussa Italian ja Saksan kautta Suomeen. Suomelle myyty kone seisoi heinäkuun loppuun 1940 Wickissä, minkä jälkeen se luovutettiin takaisin Kuninkaallisille ilmavoimille. Suomi sai lopulta siis vain kymmenen konetta eikä rikkoontuneen tilalle saatu uutta. Koneet eivät ehtineet talvisodan sotatoimiin.

                         
Monissa lähteissä on väitetty Ison-Britannian lahjoittaneet koneet. Tosiasiassa Suomen valtio osti koneet Gloster-lentokonetehtaalta käypään hintaan, joka kuitenkin oli noin miljoona silloista markkaa alempi kuin mitä Brewster- ja Fiat G.51 -koneista maksettiin.

Suomella oli jatkosodassa kirjoilla kymmenen Hurricane Mk I -konetta. Käytännössä vahvuus laski nopeasti viiteen toimintakuntoiseen koneeseen. Ison-Britannian jouduttua sotaan mukaan varaosien saatavuus sieltä loppui ja jatkosodan myötä tilanne hankaloitui edelleen. 
                             
Miehistö: 1
Pituus: 9,84 m
Kärkiväli: 12,19 m
Korkeus: 4,00 m
Siipipinta-ala: 23,92 m²
Tyhjäpaino: 2 605 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 3 950 kg
Voimalaite: 1 × Rolls-Royce Merlin XX (883 kW / 1 185 hv)
Suurin nopeus: 547 km/h 6 400 metrissä
Lentomatka: 965 km
Lakikorkeus: 10 970 m
Aseistus:14 × Browning 7.7 konekivääriä sekä 2 × 250 lb (113 kg) tai 1 × 500 lb (226 kg) pommeja
------------
                              
Neuvostoliiton saamissa 2952 kpl Hurricane II koneissa oli Merlin XX -moottori, jonka asentaminen Hurricane I:een olisi vaatinut suuria muutostöitä. Lopulta tyydyttiin käyttämään vaihtokelpoisia osia hyväksi Merlin III -moottoreiden huollossa. 

Merlin III vaati huomattavasti enemmän huoltotyötä kuin muut vastaavat moottorit.
Moottori ei kestänyt montaakaan lentoa täydellä teholla. 
Kolmesta sotasaaliiksi saadusta Hurricane II:sta yksi kunnostettiin lentokelpoiseksi. Koneen tunnus oli HC-465. 

Suomi yritti aluksi saada Saksan sotasaalisvarastoista lisää Hurricaneja, mutta elokuussa 1943 oli valmis myymään suomessa jäljellä olevat koneet Romanialle. 
Kauppa ei toteutunut.
                              
Saapuessaan Suomeen Hurricanet olivat Lentolaivue 22:lle alistetun Osasto Rädyn kalustoa. Koneet siirrettiin vuonna 1940 ensin Lentolaivue 28:lle ja sitten Lentolaivue 30:lle. Hurricanen käyttö Suomessa jäi vähälle, koneita nähtiin sekamuodostelmissa toisten hävittäjien kanssa. Syksyllä 1941 toimintakuntoiset kaksi konetta annettiin Lentolaivue 32:lle, josta ne siirrettiin kesällä 1942 Lentolaivue 26:lle. Sotasaaliina saatu Hurricane II palveli Hävittäjälentolaivue 34:n kirjoilla olevana ilmatorjunnan maalikoneena Kymissä keväällä 1944.
                              
Hurricanen paksu siipi hidasti kiihtyvyyttä syöksyssä. Pystyynvedossa moottori saattoi sammua. Hurricane lähti hitaammin kaartoon kuin Suomessa käytössä olleet Brewster F2A-, Curtiss Hawk- ja Fiat G-50 -tyypit. Saksalaisten sotasaaliskoneella tekemät koelennot toivat myös ilmi, että kone lähti hitaasti kaartoon ja vaati liikehtiessä laajoja ohjausliikkeitä, mutta totteli hyvin. Kone pysyi kaarrossa hyvin ja oli helppo lentää.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset saivat Hurricaneilla viisi ja puoli ilmavoittoa, joista pääosa jatkosodan hyökkäysvaiheessa. Viimeisen ilmavoiton koneet saivat 8. tammikuuta 1942, kun HC-452 sai puolikkaan ilmavoiton I-153-koneesta. Viisi Hurricanea tuhoutui ilmataisteluissa ja kaksi ilmatorjuntaosumista neljän ohjaajan menettäessä henkensä.

Keski-Suomen ilmailumuseon Hawker Hurricane I (Suomen ilmavoimien tunnus HC-452) on ainoa Suomessa säilynyt Hurricane. Kyseinen kone kiersi näyttelyissä vuonna 2004 Suomen Ilmailumuseossa ja kesällä 2005 Kaakkois-Suomen ilmailumuseossa.

Konetta alettiin kunnostaa syyskuussa 2010 Keski-Suomen ilmailumuseossa. Siihen on saatu muun muassa alkuperäistä vastaava Merlin III - moottori ja koneen varustelu pyritään täydentämään. Kone siirtyi Keski-Suomen näyttelyyn 6. maaliskuuta 2013.