Kone suunniteltiin alun perin nopeaksi vaakapommituskoneeksi ja syöksypommitusominaisuudet lisättiin vasta myöhemmin, Espanjan sisällissodassa ensimmäisen kerran taistelussa käytetyn Junkers Ju 87:n menestyksen innoittamana.
Konetta käytettiin koko toisen maailmansodan ajan pommitustehtävien lisäksi raskaana hävittäjänä, yöhävittäjänä, kaukotiedustelukoneena, panssarintorjuntakoneena ja torpedokoneena.
Käyttäjinä olivat Saksan ilmavoimien lisäksi Suomen ilmavoimat sekä Romanian, Unkarin, Italian ja Ranskan ilmavoimat. Kone säilytti asemansa kaikilla rintamilla sodan loppuun asti, ja sitä pidetään yleisesti yhtenä toisen maailmansodan parhaista keskiraskaista pommittajista.
Saksasta Suomeen ostettiin alkuvuodesta 1943 24 kappaletta Ju 88 A-4 -konetta, koneiden tunnus Suomessa JK.
Näistä 23 konetta saapui suomeen huhtikuu 1943, koska yksi kone tuhoutui matkalla.
Junkers koneet sai käyttöön Lentolaivue 44, jonka tukikohta oli Onttola, Joensuu.
Laivue luovutti aiemmin käyttämänsä Bristol Blenheim -koneet Lentolaivue 42:lle.
Ju 88:n tekniikka oli Blenheim-konetta kehyttyneempi.
Tämän johdosta vuosi 1943 loppuaika kului lentäjien käyttö-koulutuks, eikä taistelu lento tehtävissä. Vain muutamia tiedustelu- ja pommitustehtäviä suoritettiin.
Mainitsemisen arvoisia olivat erityisesti Lehdon partisaanikylän pommitus 20. elokuuta 1943, joka oli ensimmäinen koko laivueen tehtävä, sekä Lavansaari lentokentän pommitus 18. syyskuuta 1943.
Seitsemän JK-konetta laivueesta vaurioitui pakkolaskuissa huonon sään takia.
Kesällä 1943 havaittiin koneiden siivissä pommitussyöksyjen jälkeisten oikaisujen aiheuttamia muutoksia, minkä vuoksi koneista poistettiin syöksyjarrut ja siirryttiin alkuperäisistä 60-80 asteen syöksyistä
45 asteen liukupommituksiin. Tällä muutoksella haluttiin säästää kalustoa turhalta kulumiselta pommitustarkkuuden kuitenkaan kärsimättä.
Alkuvuoden 1944 merkittävimpiä pommitustehtäviä olivat Kasimovon lentokentän pommitus 9. maaliskuuta kuudella koneella sekä Petsnajoen moottorikelkkatukikohdan pommitus 22. maaliskuuta 11 koneella. 9. kesäkuuta alkanut Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalankannaksella työllisti koko Lentorykmentti 4:n, johon Ju 88 -koneilla operoinut Pommituslentolaivue 44 kuului.
Pommituslentoja lennettiin kaikin käytettävissä olevin voimin useita kertoja päivässä, sään salliessa myös öisin. Lennot suuntautuivat ensin alueelle Kuuterselkä, Kivennapa sekä Viipurin lahti.
Venäläisten hyökkäyksen edetessä lennettiin Talin-Ihantala, sekä Vuosalmi alueilla. Suurhyökkäyksen aikana koneita käytettiin myös vaakapommituksiin, mikäli huono sää ei sallinut liukupommitusta.
Lapin sota
Lapin sodassa Pommituslentolaivue 44 kuului Lentoryhmä Sarkoon.
Osaston JK-koneita käytettiin sekä tiedusteluun että pommituksiin.
Huonon sään takia pommitukset suoritettiin pääsääntöisesti vaaka-pommituksina. Kohteina olivat useimmiten saksalaisten vetäytyvien joukkojen muodostamat autokolonnat.
Ju 88 -koneen pitkä toimintamatka mahdollisti tiedustelulennot aina Pohjois-Norjan rannikolle asti.
Näitä lentoja lennettiin etenkin vuonna 1945 varsinaisten pommitustehtävien vähentyessä.
Viimeinen sotalento JK-koneilla lennettiin 4. huhtikuuta 1945.
Kyseessä oli tiedustelulento ja koneena JK-268.
Sodan jälkeen:
JK-koneita käytettiin sodan jälkeen koulutuskalustona Kemissä ja Luonetjärvellä. Ilmavoimien kalustoluettelosta koneet poistettiin vuonna 1948. Kaikki jäljelle jääneet koneet romutettiin, viimeiset 1950-luvun alkupuolella.
Keski-Suomen ilmailumuseossa on näytteillä JK-koneessa käytetty Jumo 211 -moottori. Suomen ilmailumuseossa Vantaalla on näytteillä Ju 88 -koneen ohjaamolasituksen rakenteita, jotka ovat Saksan Luftwaffen yksilöstä.
Liperin Tutjunniemessä nostettiin pommilastissa uponnut Suomen ilmavoimien Junkers Ju 88 ylös syksyllä 2008. Koneen kevyt aseistus on poistettu aikaisemmin.
Järvestä löytyi lentokoneen konetykki, neljä lentopommia, ammuksia ja muuta sotaromua. Lentokoneen moottorit puhdistetaan ja asetetaan yleisölle näytteille.
Tekniset tiedot Ju 88 A-4
Miehistö: 4
Pituus: 14,36 m
Kärkiväli: 20,08 m
Korkeus: 4,7 m
Siipipinta-ala: 54,7 m²
Tyhjäpaino: 8 550 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 12 000 kg
Voimalaite: 2 x Junkers Jumo 211J (1 420 hv)
Suurin nopeus: 472 km/h 5 300 metrissä
Lentomatka: 1 800–3 200 km täydessä kuormassa
Lakikorkeus: 8 200 m
Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
5 x MG 81 7,92 mm konekivääriä
1 x MG FF 20 mm tykki
1 500–3 000 kg pommeja
----------------------------------------------
In April 1943, as Finland was fighting its Continuation War against the USSR, the Finnish Air Force bought 24 Ju 88s from Germany.
The aircraft were used to equip No. 44 Sqn which had previously operated Bristol Blenheims, but these were instead transferred to No. 42 Sqn. Due to the complexity of the Ju 88, most of 1943 was used for training the crews on the aircraft, and only a handful of bombing missions were undertaken. The most notable was a raid on the Lehto partisan village on 20 August 1943 (in which the whole squadron participated), and a raid on the Lavansaari air field (leaving seven Ju 88 damaged from forced landing in inclement weather).
Ju 88 cockpit hood preserved at the Finnish Aviation Museum in Vantaa
One of the more remarkable missions was a bombing raid on 9 March 1944 against Soviet Long Range Aviation bases near Leningrad, when the Finnish aircraft, including Ju 88s, followed Soviet bombers returning from a night raid on Tallinn, catching the Soviets unprepared and destroying many Soviet bombers and their fuel reserves, and a raid against the Aerosan base at Petsnajoki on 22 March 1944.
The whole bomber regiment took part in the defence against the Soviets during the fourth strategic offensive. All aircraft flew several missions per day, day and night, when the weather permitted.
No. 44 Sqn was subordinated Lentoryhmä Sarko during the Lapland War (now against Germany), and the Ju 88s were used both for reconnaissance and bombing. The targets were mostly vehicle columns. Reconnaissance flights were also made over northern Norway. The last war mission was flown on 4 April 1945.
After the wars, Finland was prohibited from using bomber aircraft with internal bomb stores. Consequently, the Finnish Ju 88s were used for training until 1948. The aircraft were then scrapped over the following years.
No Finnish Ju 88s have survived, but an engine is on display at the Central Finland Aviation Museum, and the frame structure of a German Ju 88 cockpit hood is preserved at the Finnish Aviation Museum in Vantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita.