Me 109 G-2

Messerschmitt Bf 109 (Me 109) oli saksalainen toisen maailmansodan aikainen yksimoottorinen, yksitasoinen ja yksipaikkainen kevyt torjuntahävittäjä, jonka aseistuksena oli 20 mm tykkejä ja useita eri kaliiperisiä konekiväärejä.

Bf 109 on ilmailuhistorian eniten valmistettu hävittäjälentokone. Koneella saavutettiin sekä konetyyppi- että lentäjäkohtainen maailmanennätys ilmavoittojen määrässä. 

Sillä on myös konetyyppi- ja lentäjäkohtainen Suomen ennätys ilmavoitoissa. 
Suomen ilmavoimien konetunnus Bf 109:lle oli MT ja koneen lempinimi oli Mersu.
Suomen ilmavoimille hankittiin vuodesta 1943 lähtien yhteensä 48 G-2  tyyppi
Messerschmitt Bf 109 -konetta (+ 109 G-6, + 2 G-8, kolme konetta tuhoutui siirrossa).
                  
Messerschmitt 109 koneet korjasi Suomen ilmavoimien kaluston tason venäläisten käyttämiä koneita vastaavaksi. 

Suomessa yleisesti käytössä olleiden hiekka kiitoratojen takia koneisiin hankittiin Trop - varusteluun kuulunut suodatin ahtimen ilmanottoon. 
Muutamat koneista oli varustettu siipitykeillä, mutta ne irrotettiin ketteryyden parantamiseksi taisteluiden ollessa pääasiassa hävittäjiä vastaan.
-------------------------------------------------
                     
Lentolaivue 34:n Messerschmitt-koneita Malmilla vuonna 1943.

Ilmavoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä vuonna 1933 siirryttiin lento-osastoihin perustuvasta järjestelmästä numeroituihin laivueisiin perustuvaan järjestelmään.

                     
Majuri Olavi Ehrnroothin komentama ja Lentorykmentti 3:lle alistettu laivue sai käyttöönsä Saksasta hankitun Messerschmitt Bf 109 G-2 -kaluston. Majuri Ehrnroothille annettiin valtuudet valita parhaina pitämänsä ohjaajat sekä tekninen henkilökunta muista laivueista, tämä herätti kuitenkin jonkin verran vastustusta. 
                       
                     
Valittujen ohjaajien saavuttua lopulta Uttiin helmikuun ensimmäisen viikon aikana, lähti majuri Ehrnroothin johtama komennuskunta noutamaan laivueelle tulevaa kalustoa Saksasta 10. helmikuuta 1943. 

                    
Saksassa suoritetun tyyppikoulutuksen jälkeen ohjaajat lensivät 16 ensimmäistä Messerschmitt-konetta Suomeen, saapuen perille 13. maaliskuuta 1943. Laivueen tukikohdaksi määrättiin Utti, tehtävänään Kouvola-Kotka -alueen suojaus vihollisen ilmahyökkäyksiltä. Yksi lentue vuorollaan päivysti Malmin lentokentällä, tehtävänään pääkaupungin suojaus.
                   
Laivueen ensimmäisen ilmavoiton saavutti lentomestari Ilmari Juutilainen, ampuessaan alas Pe-2 -koneen 24. maaliskuuta 1943. Laivueen komentajan, majuri Ehrnroothin, saatua surmansa lento-onnettomuudessa 27. maaliskuuta, uudeksi komentajaksi määrättiin Lentolaivue 30:n komentaja majuri Eino Luukkanen. 
                    
Luukkasen johtama komennuskunta nouti kauppasopimukseen kuuluvat loput 14 Messerschmittiä Saksasta toukokuussa, ollen perillä Malmilla 16. toukokuuta 1943.

                   

2. elokuuta 1943 laivue siirtyi Kymin lentokentälle, josta se suoritti torjuntalentoja muun muassa Kotkaan suuntautuneita ilmahyökkäyksiä vastaan. 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeä täsmennettiin lisäämällä nimeen toimintaa kuvaava etuliite, jolloin uudeksi nimeksi tuli Hävittäjälentolaivue 34.